Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. kesäkuuta 2025
Perhe pienimmästä suurimpaan sullottiin vanhaan reslaan, itse istui hän sepipuolelle, ja niin laskettiin kerta kaupungin ympäri, ennenkuin kulku ohjattiin Kanalaan päin. Siellä iskettiin koni ja ruokittiin kanat. Ja perhe sai jalkapatikassa palata takaisin kaupunkiin. Mutta ei ollut siunausta siitäkään konin lihasta. Kanat söivät sitä kyllä kuin herkkuaan, vaan jälki näkyi munissa.
Hiljaa kuljettihin sentään eteenpäin, pohjoisemmaks yhä tultiin vähittäin: ukko, vaikka puoleen Pohjanmaata ehti, sama on, kuin milloin Uusimaalta lähti. Matkakin se samaan tapaan tapahtuu: naurua jos kulkee hän tai seisattuu; nauraissa se tietty ruoskaa heilutellaan, selkää konin, äijän vuoroin koetellaan. Vauhti, tyyneys ei muutu sittenkään.
Nokka luotu raatelulle, Kukkain tuoksua tunne ei Lennä korpeen, hakopuulle, Sinne kontio jo vei Naudan, konin puolikkahan, Lennä sinne nokkimahan! Kylän lapset naurusuulla Sua korpeen seurajaa, He voi pakinaasi kuulla Kun sa koikut murkkinaa; Ihailee he nokkaa moista, Jonk' ei vertaa löydy toista.
Päivän Sana
Muut Etsivät