Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. heinäkuuta 2025
Ainoastaan Patras huomasi kuinka Nellon silmät tummenivat ehtoolla auringon laskeudessa ja kirkastuivat aamulla aamuruskon koittaessa. Useampia kertoja tunsi hän kuinka sanomattoman surun ja ilon sekoittamat kyyneleet putoilivat nuoren lapsen kirkkaista silmistä hänen ryppyiselle, keltaiselle kuonolleen.
Viimein kirkastuivat kuitenkin hänen kasvonsa ja hän lausui hartaasti: "Kirjoittakaa sitte näinikään: jos Jumala on niin sallinut, että meistä pariskunta tulee, niin lupaan minä rakastaa sinua koko ikäni sekä myötä- että vastoinkäymisessä, niinkuin Jumalan sana huoneentaulussa käskee." Minä kirjoitin ja sitte oli kirje valmis.
Minä kumoon vaalin mitättömäksi." Nämäpä sanat vaikuttivat Koposessa. Silmät kirkastuivat, selkä oikastui, kädet kävivät taskuihin ja paikalla oli hän sama veitikka kun ennenkin. "Olisiko mahdollista?" lausui hän iloisesti. "Epäilemättä, velikulta! Kuuleppa miten on asia.
Hän oli valmis kaikille antamaan anteeksi, mitä ikinä he olivat rikkoneet. Chilonkin, jota hän ei tähän asti ollut voinut kärsiä, vaikka hän oli tehnyt hänelle niin monta palvelusta, tuntui hänestä tänään ensi kerran oikein hauskalta ja miellyttävältä mieheltä. Hänen kotinsa kävi valoisaksi, ja hänen kasvonsa kirkastuivat. Hänen nuoruutensa ja elämänhalunsa tuntui palaavan.
Ota hänet sitten! sanoi hän miehelleen se on parempi, kuin että saisimme hänen vielä itkemään. Ei, Celina toisti mies pidä sinä sentään tyttönen luonasi; sinä pidät hänen vielä parempana kuin minä. Päinvastoin, ystäväni, sinun kanssasi hänen tulee mennä. Ja väittely oli vähällä alkaa uudelleen. Viimeinkin ottaa isä Annan käsivarrelleen ja lapsen kosteat silmät kirkastuivat jälleen.
Ota!" virkkoi hän raikkaalla äänellä, josta hänen ihastuksensa hopean heleänä kaikui, "ota ja ole tästä hetkestä alkaen jälleen onnellinen ja iloinen!" Kanslianeuvos silmäili molempia paperia ja äkkiä kirkastuivat hänen kasvonsa, synkät pilvet katosivat hänen otsaltansa kuin loihtuvoimalla, hän kirkasi ilosta ja samassa silmänräpäyksessä sulki hän rouvansa syliinsä ja syleili häntä innokkaasti.
Lybeckerin kasvot kirkastuivat. »Hm, vai tahtoi hän itse tulla?» »Niin toden totta, ei hän antanut minulle vähintäkään rauhaa. Ja muuten toivoin minä sen miellyttävän ja huvittavan teitä, kun sillä on uusi univormu, jonka juuri sain valmiiksi.» »Ah tosiaankin! No, johan näenkin, että olette tehnyt uuden nutun kultapojallemme. Katsotaanpas! Eipä juuri huonoin. Mutta rengas?
Minä toivon, lausui hän puoliääneen, että luotatte minuun, kun sanon, että olen ollut puheisilla herra Aadolf Skytten kanssa ja sen johdosta saapunut tänne. Kuullessansa Aadolfin nimeä mainittavan Elli katsahti ylös, ja hänen kasvonsa kirkastuivat.
Hän painoi käden sydäntänsä vasten, hillitäkseen sen rajua tykytystä, ja kun samassa eräs vierashuoneen sivuovista aukesi, sätkähti hän jyrinästä ja silmäsi arasti tulijaan. Mutta kun hän näki edessänsä nuoren neiti Skytten, niin hänen kasvonsa kirkastuivat.
Lily oli vastannut Kenelmin kumarrukseen vakaasti päätään nyykäyttämällä. Mutta nyt hän ujosti kääntyi häneen ja sanoi: "Minä otaksun että olette kalastanut koko aamun?" "En ole, kalat tällä paikalla ovat erään haltiattaren suojeluksen alla jota en uskalla loukata." Lilyn kasvot kirkastuivat ja hän ojensi Kenelmille kätensä aidan yli.
Päivän Sana
Muut Etsivät