Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. heinäkuuta 2025
"Sellaista latinaa ei Lactantiuksenkaan olisi tarvinnut hävetä!" lausui Meibom, joka viimeksi antoi lausuntonsa. Tähän yksimieliseen kiitokseen, jolla kirjoitus täten otettiin vastaan, oli syynä etupäässä sen oma kelvollisuus, vaan myöskin ja kentiesi yhtäpaljon oppineiden herrojen vakuutus siitä, että Kristiina halusi saada puoltavaa arvostelua siitä, kuten hän itse jo oli antanut sellaisen.
Nyt oli hän mielestänsä oikein onnellinen, kun vihdoinkin hyvällä omallatunnolla voi olla mielitoimissaan, ja tänään hän tunsi tarpeen kiittää Jumalala. Hänen hurskas englantilainen perämiehensä oli lähettänyt hänet tänne. Me kolme saksalaista yhdyimme nyt kiitokseen, ja minä sanoin vielä tuolle kauniille nuorukaiselle niin paljon hyvää kuin Jumalan suomasta taisin.
Margareta ei vastannut mitään kapteenin kiitokseen, eikä näyttänyt oikein käsittävän hänen ylevää mielipidettään hänen suhteensa, vaan koetti kaikin puolin lohduttaa Kittyä ja Kityn tulevaa anoppia; ja pian hänen onnistuikin rauhoittaa molemmat, jotta taas oli hiljaa huoneessa.
Tää täss' on liian heikko syntityöhön: Tää kunnon vesi miest' ei ojaan kaada. Ei ruokaani se raiskaa. Pidot röyhkät Jumalten kiitokseen on liian pöyhkät. Niin tuhmaks älkää tehkö mua. Ett' uskon valaa vannottua, Ett' aatan luotan kyyneliin, Tai koiran valhekuorsauksiin, Tai tyrmäst' irti päästäjääni, Tai ahdingossa ystävääni! Aamen! Nyt alan työn: Rikas syntiä tekee, minä juuria syön.
Uusi Seelanti avaroine merineen, kauniine rantoineen, korkeine vuorineen ja tiheine metsineen, joiden lävitse ainoastaan siellä ja täällä polut pujoittelevat, kohisevine koskineen ja kauneine järvineen tarjoaa näköalan, joka sydäntä ihastuttaa ja kehoittaa sitä Jumalan kiitokseen.
Kiitokseen yltyneenä ja verhottuna purppuraviittaan kannettiin minut kotio presidentin kantotuolissa joten saman kantajan, joka äsken oli ollut minun toverinani, nyt täytyi tehdä virkaa minun hevosenani. Tästä ruveten minä aina aterioitsin presidentin omassa pöydässä.
MIKKO. Siinä pysyn. ESKO. Noh. Mutta jääköön tämä tähän. Minä olen aina kovin vastakynsinen omaan kiitokseen; se, niinkuin tietään, haisee pahalle. Kuitenkin tulee arvomiehen itsiänsä jalosti puolustaa, koska mailma häntä sortaa tahtoo. Mutta ihmetellä täytyy tuon miehen häijyä sisua.
Micawber, sillä siksi hän viime aikoina oli ruvennut nimittämään minua, "on sydän, joka arvaa lähimmäisten surut, kun he ovat pulassa, ja pää, joka keksii, ja käsi, joka lyhyeltä, yleensä kyky myydä semmoista hyödyllistä tavaraa, jota ei kaivata". Minä lausuin, että panin arvoa tähän kiitokseen, ja surkuttelin, että meidän täytyi erota toisistamme. "Rakas, nuori ystäväni", jatkoi Mr.
Kirjoja lukiessani minä en koskaan ajatellut, mitä työtä niitten kirjoittaminen vaatii". "Siinä on välisti työtä kylläksi, kun pitää lukea niitä", vastasin minä. "Mitä niitten kirjoittamiseen tulee, on silläkin oma viehätyksensä, täti". "Tietysti!" sanoi tätini. "Kunnian-himo, halu kiitokseen ja myötätunteisuuteen ja paljon muuta, arvaan minä? Kas niin. Onnea matkalle!"
He eivät oppineet täällä syyttämään "pahaa maailmaa" ja pahoja ihmisiä, vaan omaa sydäntänsä. Ja semmoisesta Jumalan mielen mukaisesta huolesta muuttui heidän mielensä sitten pyhään nöyryyteen, ja vihdoin kiitokseen ja ylistykseen. Uskoen Kristukseen, vapahtajaan, kuulivat he vankeudestansa adventtikellojen soivan: "Minä olin kovissa kahleissa, sinä tulit ja minä pelastuin!"
Päivän Sana
Muut Etsivät