Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. kesäkuuta 2025
Ilma kun oli lämmin, niin jätin akan rauhaan, aikoen aamulla miesten kanssa käydä häntä korjaamassa. Seuraavana aamuna ei eukkoa enää voitu mistään löytää. Yhtä äkisti oli hän kadonnut kuin ilmautunutkin. Miehet pilkkasivat minua unennäkiäksi, vaan tiedän hyvin nähneeni eukon ja muistan tarkkaan hänen kertomuksensa.
Sitä enemmän Dickens, jonka tunsin niin tarkkaan, että hänen kertomuksensa palauttivat tavattoman voimakkaasti ja elävästi mieleeni muistoja entisestä elämästäni. Niinpä vaikuttivatkin hänen kirjoituksensa minuun enemmän kuin kenenkään muun runoilijan olisivat voineet. Nykyisyyden ja entisyyden vastakkaisuus sai minut selvästi käsittämään omituisen asemani.
Kun palvelija oli lopettanut kertomuksensa, meni Sadok perheensä luo. "Herra antoi ja Herra otti; kiitetty olkoon Herran nimi", sanoi hän juhlallisesti astuessaan huoneesen. Syvä epäillyksen huokaus oli vastaus, jonka hän sai. Kuoleman hiljaisuus seurasi hetkeksi. Sen keskeytti Amatfiah, joka nousi ylös ja lankesi polvillensa. Kaikki seurasivat hänen esimerkkiään.
Naiset kuuntelivat häntä kärsivällisesti ja loivat vain silloin tällöin toisiinsa kysyvän katseen, kun kertomus kävi niin lämpimäksi, ettei sitä enää voinut pitää pelkän säälin ilmauksena. Kun nuorukainen oli lopettanut kertomuksensa, syntyi siitä jonkinlainen perheneuvottelu. Oletko ajatellut, sanoi kreivitär Bertelsköld, että laki tuomitsee tekosi ja uhkaa sinua ankaralla edesvastuulla?
Poika, joka paimensi muutamia laihoja lampaita, oli seuraavana päivänä tullut tohtorin luo tuomaan erään veitsen, hammas-tikkuja ynnä tasku-kirjan, jotka oli löytänyt kanervikosta, ja hänen kertomuksensa mukaan kanervat siinä paikassa olivat taittuneet ja alas painetut, niinkuin joku olisi siinä istunut tai maannut kauan aikaa.
Baronovits hypähti ja tuli vihasta kuolonkalpeaksi. Vaivoin sai sotamies väistettyä sitä iskua, jolla katteini vimmassaan tavoitti häntä. Kun hän aikoi rientää pois, ärjäsi katteini taas: "Seis! Alallasi, jos henkeäsi rakastat, ja kerro mitä siellä on tapahtunut". Kun sotamies oli lopettanut kertomuksensa sanoi katteini: "Oletko varma siitä, että vihollinen aikoo tulla tänne?"
Rouva Hägg keskeytti hetkeksi kertomuksensa. Näytti siltä kuin hänen ajatuksensa olisivat luistaneet aivan toisaalle. Oletteko nähnyt, kysäisi hän äkkiä, miten isä katselee sitä poikaa? Sillä lapsella ei koskaan ole ollut lapsen kasvoja. Ne olivat ilottomat ja vanhat, jo hänen syntyessään. Isä tietää sen.
Senvuoksi hän alkoi kysellä kappalaisen elämänvaiheista, missä hän muka oli syntynyt, vieläkö hänellä on kotipaikkaa ja yhtä ja toista semmoista. Kappalainen koetti parhaan taitonsa mukaan tyydyttää eukon uteliaisuutta ja kertomuksensa lopussa kysyi Helalta: "miksikäs teitä sanotaan mökin Helaksi, eihän teitä ennen ole niin kutsuttu?"
Kaikki pysyivät vielä hetkisen aikaa ääneti sen jälkeen kun Isabella oli päättänyt lyhyen, katkonaisen kertomuksensa, ja Burgundin herttua tuijotti tulisilla, mustilla silmillänsä maahan, niinkuin mies, joka hakee jotain aihetta voidakseen antaa vihansa ryöpsähtää esille, mutta ei keksi täydesti riittävää, jotta se hänen omissakaan silmissään antaisi siihen syytä.
Mutta sen minä kuitenkin tiedän, ett'ei se ole synti, vaikka Miina jäikin toiseksi vuotta; hän oli tyhmä". Ja niitä miettien tuli Olli kotihinsa, jossa nyt vasta ilmoitti vanhemmillensa koulussa tapahtuneet seikkansa. He kuuntelivat suu seljällänsä; ja kun Olli viimein lopetti kertomuksensa, ja luki viimeisen laulunsa, niin puhkesi vanha äiti itkemään, ja sanoi: "Voi, poikani!
Päivän Sana
Muut Etsivät