Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. lokakuuta 2025
Viisiluku ei siedä vastaan ottaa tasaisen aatetta, eikä myöskään siedä kymmenluku, joka on viiden kaksinkertaisuus, vastaanottaa epätasaisuuden aatetta. "Aivan yhtä mieltä olen ja seuraan", sanoi Kebes. LIV. "Kerro minulle nyt uudestaan alusta alkaen", jatkoi Sokrates, "mutta älä anna samanlaista vastausta, mitä minä kysyn, vaan jotakin muuta, minua jälitellen.
Mutta tämä olisi mahdoton, jos ei sielumme jossakin olisi olemassa ennen kuin se syntyy tähän ihmismuotoon; niin että siis tältäkin kannalta sielu näkyy olevan jotain kuolematonta." "Mutta", sanoi vuorostaan Simmias, "mitkä ovat taas näiden todistukset, Kebes? Muistuta ne mieleeni, sillä tällä erää en niitä oikein muista."
Samalla tavoin ei tahdo meissä ilmaantuva pienuuskaan koskaan joutua suureksi taikka olla suurena, eikä myöskään mikään muu vastakohta, niinkauan kuin se on mitä oli, joutua vastakohdakseen taikka olla vastakohtanansa, vaan se semmoisessa tapauksessa joko väistyy taikka häviää." "Ihan niin minusta näyttää", sanoi Kebes.
"Ihan totta", vastasi Kebes. LIII. "Tahdotko nyt, että me, jos muutoin siihen kykenemme, määräämme, mitä lajia nämä ovat?" kysyi Sokrates. "Mielelläni." "Eivätköhän nämä, Kebes, ole semmoisia, jotka pakoittavat kaikkia niitä, jotka joutuvat heidät valtaansa, säilyttämään ei ainoastaan omaa ideaansa, vaan aina myöskin jotain vastakohdan tapaista?" "Mitä tarkoitat?" "Sitä, jota äsken puhuimme.
"Siltä näyttää", sanoi hän. "Siis meidän sielumme löytyvät Hadeksessa", sanoi Sokrates. "Nähtävästi", vastasi Kebes. "Eikö nyt näihin kuuluvista synnyistä eli muutoksista toinen satu olemaan selvä? sillä tottahan muutos elämästä kuolemaan on selvä, vai kuinka?" "On kyllä", sanoi hän.
"Minkä niin, Sokrates?" kysyi Kebes. "Suurin vahinko on siinä, että kunkin ihmisen sielu itse tuon tuiman ilotsemisen tahi suremisen kanssa pakoitetaan siihen luuloon, että se, mikä hänessä tänkaltaisia mielenliikutuksia useimmiten herättää, on oikeinta ja todenperäisintä kaikesta, vaikk'ei laita olekaan niin. Mutta mikä näitä herättää, on parhaasta päästä näkyväiset, eikö niin?" "On."
Vai onko, Simmias ja Kebes, jotakin muuta kuin tämä, jota meidän pitää tutkiman?" Molemmat myönsivät sen tämän olevan. "Hylkäättekö siis", kysyi hän, "kaikki edelliset väitökseni, vai myönnättekö muutamat, hylkäätte toiset?" "Muutamat myönnämme, toiset hylkäämme", sanoivat molemmat.
"Minusta nähden, Sokrates, on tämä välttämätön seuraus niistä, joista olimme yhtä mieltä", sanoi hän. XVII. "Pidä nyt sekin silmällä, Kebes", sanoi Sokrates, "ett'emme ole yksimielisiksi tulleet millään väärällä tavalla, ei ainakaan minusta nähden.
"Sielu ei siis koskaan voi vastaanottaa mitään vastakohtaista sille, jota se myötänsä tuo, niinkuin ennen puhuttujen johdosta on tunnustettu?" "Toden perästä", sanoi Kebes. LV. "Vielä: joka ei siedä tasaisuuden aatetta, miksi sitä sanomme?" "Epätasaiseksi", sanoi Kebes. "Miksi taas sitä, joka ei siedä oikeutta ja taidetta?" "Epä-oikeaksi ja epä-taiteelliseksi."
"Totta puhut, Kebes", sanoi Sokrates. "Mutta mitä on meidän tekeminen? Tahdotko, että keskustelemmekin juuri siitä, onko todennäköisyyden mukaan asian laita tämmöinen vai ei?" "Minä puolestani mielelläni kuulisin, mikä ajatus sinulla näistä on", vastasi Kebes.
Päivän Sana
Muut Etsivät