Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. heinäkuuta 2025
Martan vaatepuku, joka nyt oli semmoinen, kun marskin rouvan ystävällä sopi olla, ei häntä tuntemattomaksi tehnyt; ei, vaan Martan koko olento oli ruhtinaan mielestä muuttunut. Se vaaleudessaan ja surussaan ihana nainen, jonka hän kerran Bauerilta oli saanut, oli nyt vielä loistavampi kauneudessaan.
Kun hän seisoi akkunan ääressä oman mielikuvituksensa mukaan teettämässään aistikkaassa, puoleksi helleenisessä, puoleksi goottilaisessa puvussa, valkoinen, kauniisti kaareva käsivarsi tumman porfyyripatsaan ympärillä ja katseli uinaillen ulos iltailmaan, oli hän todellakin lumoavassa kauneudessaan niiden vastustamattomien metsän- ja vedenneitojen näköinen, joiden hurmaavasta rakkausvoimasta germaaninen satu on laulanut ikimuistoisista ajoista saakka.
Vaan mitä hulluja! viidenkymmenen vanhana hänkö morsiant' etsisi, kosk' elänyt on nuorena yksin?» Nauroi ja laittautui, ilotellen kauneudessaan, solmesi lenninkinsä ja sormukset pani sormiin, äkkiä kun ovi aukeni, arvosa pastori kiirein silmäsi huoneeseen ja nyt tyttöä kutsuen lausui: »Hanna, mun lapseni, kun olet valmis, niin kamariini joutuen käy, sanan saat tulevaisuudestasi kuulla.»
Vähän matkan päässä siitä olivat koko kaupungin rauniot, joista voimme saada jotenkin täydellisen kuvan tästä merkillisestä kaupungista, joka ennen muinoin oli seisonut uhkaavana ja ylpeänä kaikessa kauneudessaan ja komeudessaan. Koimme saada selon sen "kilpailukentän", "teaatterin", y.m. paikoista.
Annastiinan, talon toisen piian, nuori äitiys esiintyy hennossa puhtaudessaan ja kauneudessaan liikuttavan herkkänä sen yleisen primitivisyyden ja kömpelyyden rinnalla, joka näissä seikoissa muuten on vallalla. Ihaillen katsoo nuoreen vaimoonsa rehellinen Jussi, joka näin isänä tuntee itsetuntonsa nousevan ja elämänsä nyt vasta oikean arvon ja sisällyksen saavan.
Matin mielestä tuntui aika jotenkin pitkältä, ennenkuin hän kuuli kamarin oven avattavan ja tultavan porstuaan. Kun sitten kuistin ovi aukeni, seisoi hänen edessään keveässä työpuvussaan kaikessa kauneudessaan hänen oma armas Maijansa, jonka luokse hän niin suurilla ponnistuksilla oli rientänyt oli harppassut yhdessätoista tiimassa kahdeksan penikulmaa. Silloin oli valoisa kesäinen yö.
Päivän Sana
Muut Etsivät