Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. toukokuuta 2025
Mutta katos neito näöstäni, Kansan joukkoon peittyi hän, Enkä löydä enään haamuansa Anjanpellol ihanal, En tän mailman turul lakealla Silmiensä tähtiparii nää. Soitto pauhasi ja orhit hirnuit Anjanpellon markkinoil; Sinne tänne käyskelin mä kauvan Ihmeellisis aatoksis, Katsahtelin löytääkseni neitoo, Mutta turhaan kiehtoi silmäni.
UNTO. Kahdenpuolin riehui vaino veljesten välillä ja rauhaa toinen toiselle ei suonut. Ne ajat ja riidat veriset muistan ja tahtoisinpa kaikki nyt toisin päättyneeksi. Mutta loppuun asti uneni kuule: Katosipa iloni kaikki näiden heimolaistemme kohtaloa muistaissani, ja akkunasta katsahtelin ulos ilman rantaa kohden. Kova myrsky lähestyvän näkyi; pimeitä pilviä idästä taivaslaelle nousi ja päivä hämärtyi. Vaaraa mieleni aavisteli ja pianpa oli se päällämme myös hirveällä muodolla.
Hänen jälessään riensin, matelin vuoren viimeiselle äärelle ja, syleillen erään myrtin rankaa, katsahtelin viimavaan syvyyteen. Siellä näin nyt harmaitten kivien seassa erään kaavattoman olennon, näin veristä vaatetta ja runnottua ihmisenjäsentä. Tämä oli jäännös tästä naisesta. PISANO. Tahdonpa koettaa, ettäs pääset kilakasta pienellä sakolla. Kuinka on tytön laita?
Aavehena kelmeänä seisoin mä, Tuomarihiin katsahtelin, koito, Katsahtelin joukkoon hänen oikeal, Joukkoon hänen vasemmalla kädellänsä: Kaunihimmat haamut paistees kunnian, Ikuhiset vieraat hameissanne heljis, Minä valkeuden valkeudes nään, Päivän otsal tähdet ilosina kiiltää, Myhäileevät aurinkoisen olkapäil!
»Kuka olet kylmä vieras?» minä kysyin, Hämmästyen nousten ylös vuoteeltain, Ja hän vastas: »minä kuolon enkel olen, Herran palvelja, nyt taivaan portahalt Alasastunehena sua saattamahaan Tuomiolle, sillä hetkes lyönyt on.» Niin hän lausui, mutta hänen sanomansa Läpi sieluin kauhistaen järähti; Hetken tuijottaen häneen katsahtelin, Hän mua katsahteli vakaast vastahan; Kuin kaks teroitettuu miekkaa, niinpä silmät Silmihiini tunkesivat ankarast.
KULLERVO. Vuoren harjulta katsellut olen tuota punerrusta taivaan kumossa päällä tämän lainehtivan tulen, ja Untolaisten vereksi se näytti ja tämän tiesin työkseni. Vielä katsahtelin, muiston silmällä, kuolon saalista isäni huoneessa ja tiesin tämän työkseni; näin tuskasta punehtuvan Ainikin, näin Ilman emännän pihallensa kaatuvan ja kaikki teokseni tiesin.
Päivän Sana
Muut Etsivät