United States or Vietnam ? Vote for the TOP Country of the Week !
Niin hevosta se on; eikös niin, Porthos, emmekös syö hevosta? Ehkäpä satulaa myös! Ei, hyvät herrat, kyllä satula on jälellä, sanoi Porthos. No totta tosiaan, nyt olemme yhtä hyviä kaikki, sanoi Aramis: voisippa luulla, että olemme ennakolta suostuneet. Mitäs minun oli tekeminen, sanoi Porthos, hevonen herätti kateutta kaikissa, jotka kävivät luonani, enkä minä tahtonut heitä loukata.
Petronius kyllä voitti hänet loppumattomalla loistollaan, älyllään ja terävällä sukkeluudellaan, sillä hän osasi puheellaan huvittaa Caesaria paremmin kuin kukaan muu, mutta onnettomuudekseen hän sukkeluudellaan vei voiton Caesarista ja herätti hänessä kateutta.
"Ettekö kääntänyt selkäänne minulle kun minä istuin teidän viereenne Mrs Braefieldin puutarhassa, ja ette vastanneet, kun kysyin olinko teitä loukannut?" Lilyn kasvot kävivät tulipunaisiksi ja hän sammalti vastaessansa: "Minä en ollut loukkaantunut, minä en ollut suutuksissa, se oli vielä pahempaa." "Pahempaa mitä se voi olla?" "Minä pelkään että se oli kateutta." "Kateutta, mistä ketä kohtaan?"
Riittäisi, kun he työpaikalle veisivät kirveensä; pyssyt herättäisivät toisten miesten kateutta, ja jos he niitä tarvitsivat, ne eivät olisi kaukana; sitäpaitsi voisi tulla kysymys siitä, mistä pojat olivat pyssynsä saaneet. Suomalaisten tapaan he valitsivat piilopaikaksi onton puun sellaiselta paikalta, että sen saattoi helposti jälleen löytää.
Tähän sai Seneca sääntyä ja vaikka hän epäili Neron vilpittömyyttä, täytyi hänen vielä olla yhteydessä tämän kanssa. Mutta kateutta ja epäluuloa häätääksensä hän eli mitä hiljaisimmalla tavalla, kartti komeutta ja kävi vaan harvoin ulkona. Hän pelasti henkensä vähäksi aikaa, mutta hänen arvonsa oli kadonnut, eikä Nero nyt viimeisestä esteestä päästyänsä ollenkaan julmuuttansa pidättänyt.
Hänen mieleensä johtui Julia, mutta hän karkoitti heti tämän ajatuksen oli alhaista, hänen arvolleen alentavaa, epäillä naista syypääksi sellaiseen tekoon... Julia oli ollut intohimoinen, epätoivoinen mutta ei koskaan halpamainen. Mutta kuka?... Hän kävi ajatuksissaan läpi kaikki tuttavansa, joiden hän tiesi kantavan kateutta tai kaunaa häntä kohtaan.
Se on saatanan...! Joka asianomaiselle täten... Se on saatanan vale, sanon minä, ja te olette jokainen suuria roistoja, metsärosvoja, kaiken maailman suurimpia ryöväreitä! Ja sen minä sanon, että... Ja jos te edes olisitte oikeita ihmisiä ... mutta teillä on jok'ikisellä minua kohtaan vihaa ja kateutta!
Sinun silmissäsi ei näy vilppiä, ei ynseyttä, ei kateutta, ei ylenkatsetta, ei katkeruutta. On puhtaat, ystävälliset. Voi sinua Pokke, kun sinä olet minulle hyvä, olet sinä hyvä», puhutteli Hanna lempeästi ruunikkoa ja siveli sen kasvoja. Kaivoi taskustaan sokeripalan, pisti sen ruunikolle suuhun.
Jos olisi ollut pelkoa, että Miranda jäisi sinne pitemmäksi aikaa, niin hänessä olisi herännyt äidin kateutta; mutta näin ollen hän tunsi vain mitä suloisinta helpotusta, kun Jimmy näin sai olla muutaman tunnin muitten huomassa.
Hänellä oli kauniit, eloisat kasvonpiirteet, ja ihmiset kiiruhtivat aina ulos huoneistaan katsomaan hänen jälkeensä, kun hän virmalla hevosellaan ratsasti ohi. Olen nähnyt sen näillä omilla silmilläni ja, tunnustan sen suoraan, tuntenut kateutta häntä kohtaan.