Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. toukokuuta 2025
Tuon ainoan jos Moab omistais, Sen voima kasvais, into puhkeais. NERGAL. On Jumalasi oman henkes lapsi. Sit' itse hoitelet ja kasvatat, Sen tappaa voit, kun kerran kyllästyt. BILEAM. Noin opettaa voi henkirikkoinen On moni sellainen jo syntyjään: Sokeahenkinen tai mykkä, kuuro Tai raajarikko, sisällisesti. Maapallon yltä riistä taivaskehä, Jumalan henkipiiri ihmiseltä Pimeinä kuihtuu kumpikin.
Minä en voi muuta kuin rukoilla, että, vaikka kuinka suuresti moni erhettyy, kun hän sulkee itsensä tänne, Sinä, joka olet Hyvä Lääkäri, otat meidät ja kaikki meidän hyödyttömät, vapaa-ehtoiset haavamme ja kaikki meidän pilatut, itsemme kautta tukautetut luonnonlahjamme, ja semmoisina, kuin me olemme, ja semmoisena, kuin olet, vielä kasvatat meitä Itseäsi varten.
»Ja sieltä tulee hieno, sen tiedän. Mutta sano, Eevi, onko omantuntosi mukaista, jos Viljoa kasvatat ylellisyyteen. Nyt hän tosin on pieni sitä ymmärtääkseen, mutta pienestä tulee pian suuri.» »Kuules Heikki», Eevi oli harmissaan ja päätti kerrankin purkaa koko sisunsa, »sitä on aivan pääsemättömissä sinun kanssasi. Omatunto, omatunto, se on sinulla joka toinen sana.
(Touhussaan. Kuin yksin huokaillen.) Niin, niin... Niin se on... Kun sitä yksinäinen naiseläjä tämmöistä komppaniiaa kasvatat, niin ... et siinä silloin jouda tutkimaan, itäkö se vai länsi kulkiessa hameen helmaa heilauttelee... (Touhuaa.) Jaa-a!... Jaa-a! (Liinu tirskahtaa ovipielessä nauramaan Nysselle.
"Vai rautaa! Mistäpä sinä sitä murtaisit? Katuojistako? Hä!" "Saathan minulta viiniä." "Missä sitä kasvatat! Katoilla ehkä? Hä!" "Entä hopeaa ja kultaa, minultahan niitä saat?" "Mitä minä niillä tekisin, jos sinulla edes olisikaan niitä? Voinko tehdä veitsen, auran, lapion, karhin tai loukun kullasta tai hopeasta? Loruja! En minä huoli kuulla semmoista!
Myöhemmin, kun Maija oli palannut, ja Viljo hiljaisena leikitteli huoneen lattialla, viittasi Eevi Heikkiä luokseen. »Olen tässä ajatellut», sanoi hän hiljaa, tuskin kuuluvasti, »että, jos ei elämästäni, muuta hyötyä olekaan, voi se ehken olla varoitukseksi. Muista sitä, kun kasvatat Viljoa. Hän on poika, olen siitä nyt iloinen, vaikka ennen sitä välistä surin.
Iltaa, iltaa, vastasi Aliina ja jatkoi työtään. Onko isäsi kotona? On, kamarissa kahvia juomassa. Juokoonpa sitten rauhassa, puheli Naulanen istuutuen nurmelle. Itsellesikö sinä kasvatat noita lyökkiä? Tässä on kaikille meidän talon joukoille, selitti Aliina. Kenenkä tuo isoin pensas on? Se on äidin? Isoin tuo saapi sille ollakin. Entäs tuo toinen iso? Se on isän.
Päivän Sana
Muut Etsivät