United States or Morocco ? Vote for the TOP Country of the Week !
Enemmän kuin puoli yötä oli jo kulunut, ennenkuin Patras oikeat jälet löysi, etsiessänsä pitkin pimeitä, kapeita ja mutkaisia kaupungin katuja. Kaupungissaki oli aivan pimeä, ainoastaan siellä täällä pilkisti heikko tuli luukkujen rakoloista, tahi paloivat jonkun kotia kiirehtivän seuran lyhdyt. Kartanoiden korkeat seinät tekivät kadut vieläkin kolkommiksi.
Sinä poloinen taidat puhua hänen ulkonäöstään. Ei Vendell, kauniita ja siveellisiä on joka askeleella, myös on joka paikassa rikkaiden kartanoiden tyttäriä, mutta että joku sellainen sanoo: me olemme parasiitteja, kas se on todella jotain. Vuorena seisoo hän teidän keskellänne, Vendell, niin lapsi kuin onkin.
Sen sijaan oli kruunu pitkällisen sodan takia syntyneen ylen tiukan rahapulansa poistamiseksi koettanut saada myydyksi muitten kartanoiden mukana Mainiemenkin.
Akkunat ovat suljetut, kartiinit alaslasketut; asukkaat ovat peräytyneet kartanoiden viileimmille paikoille; lihava munkki kuorsaa makuuhuoneessaan; vahva, roteva kantaja makaa takkansa vierellä pitkänään kivikadulla; talonpoika ja päiväpalkkalainen lepäävät Alamedan puiden suojassa, uneen tuuditettuina heinäsirkkain tirskunnalla.
Pohjoisessa peitti taivasta paksu, synkkä, mutta hopeareunainen pilvi, vaan etelästä paistoi aurinko kuumasti ja poltti katukiviä ja kartanoiden seinuksia; vähintäkään tuulahdusta ei tuntunut ja jok'ainoa vastaantulija näytti olevan menehtymäisillään.
Mutta Patrasillaki oli oma huolensa. Antverpenissä tavataan joka askeleella vanhoja, pimeitä, juhlallisia kirkkoja; ne seisovat kopeain ja mutkaisien katujen varsilla; niitä ikäänkuin rutistaa kartanoiden ja juomahuoneiden portit. Tornit näkyvät joen puolelta. Ylhäällä ilmassa kuuluu niistä kellojen soitto ja ajoittain nousee kirkkojen synkeöistä kuvuista hiljaisen laulun ja soiton säveleet.
Olin kaiken kesää viipynyt Helsingissä fysikaalisia ja kemiallisia tutkimuksiani varten, kun heinäkuun loppupuolella sain ystävällisen kutsun tulla sorsanajoon Savoon, tilanomistaja O. E. Malmfeltin suureen kartanoon. Pitkä, ruohoinen lahdenpohjukka, kaisloineen ja rantakortteineen pistäytyy Holman ja Lahisten kartanoiden väliin.
"Hän oli kanssani, herra", sanoi vaimo. "Hän, minä ja lapset makasimme pöydän alla eräällä markkinapaikalla, kartanoiden ulkopuolella." Kukin sai palasen leipää ja menivät sitten jyrkkiä portaita ylös suureen huoneesen, jossa ei ollut lautakattoa, vaan kattorakennusta kannattivat suuret, mustat hirret, jotka näyttivät vieläkin mustemmilta valkeaksi kalkittuja seiniä vasten.