Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. heinäkuuta 2025
Toinen varasto oli samanlaisessa tilassa kuin ensimmäinenkin, mutta suureksi iloksensa he löysivät kolmannen ehjänä, vaikka siinäkin oli kovakouraisten vierasten jälkiä. Siinä oli ruokaa pariksi kuukaudeksi. Teltta pystytettiin tähän; ja lepäiltiin pari päivää kärsityistä vaivoista ja vaaroista. Mutta Robert ei voinut ajatella lepoa. "Aika on kallista," hän lausui kapteenille.
Kuinka voisinkaan sinut laittaa mierolle, nyt kun minustakin viheliäisestä on ihminen tullut, joka olet minun tähteni niin paljon kärsinyt niinä hirveinä aikoina. Ei niin, Tiina: eläkäämme edelleenkin yhdessä veljinä ja sisarina", lohdutteli kapteeni. Tämä vaikutti Tiinaan niin, että hän lakkasi heti itkemästä ja tuli iloiseksi kuin käki. Kapteenille tuli nyt oikein hyvät päivät.
Mutta vaikka Hinkki näin saikin kapteenin onnellisesti polisien kynsistä, ja kapteeni olisi voinut häiriöttä jatkaa koulunkäyntiänsä, tuli asia kuitenkin ilmi itse koulussa ja siellä se ei päättynyt kapteenille suinkaan onnellisesti.
Tässä hirveässä touhussa kului aika yli talven kesään asti ja Kerttu rupesi jo luulemaan, että tulee rauhallisempia aikoja. Mutta kun hän sanoi kapteenille, että pitäisi muuttaa maalle, jotta kapteeni saisi vähän levähtää, iski kapteeni merkitsevästi silmää, ja sanoi Kertulle olkansa taakse: Nyt ei tästä enää lähdetä minnekään. Kerttu kysyi mitä hän tarkottaa.
"Kysymykseenne: minkä tähden? en minä osaa vastata, mutta käskyn näette tässä" ja viskaali näytti hämmästyneelle kapteenille asianomaisen kirjeellisen käskyn "ottaa kiini kapteeni Kornmanin ja viedä hänet Waasaan". Kapteeni vaaleni kun tämän käskyn luki. "Ja minkä tähden?" kysyi hän vielä kerran.
Siitä saatatte olla vakuutettu, että parooni on kohdellut ja vastakin kohtelee minua niinkuin olen ansainnut tulla kohdelluksi, eikä ole hänen luonteensa mukaista antaa kenenkään sanojen tahi uhkausten vaikuttaa hänen menetystapaansa. Mitä teidän valaanne tulee, niin pitää pitämänne sitä tekemättömänä!" Arvoituksentapaisia sanoja kapteenille.
Siinä vuoteen saman vuoteen, mihin patroni Kaarle oli kuollut ja seinän välissä seisoi lipas, tuo, jonka Matti hyvin tunsi, sillä siitä oli hänelle palkkansa maksettu, kun hän kapteenille ilmoitti, ettei Rytilän nuori patroni enää ollut olemassa. Nyt ei hän enää viipynyt. Hän kulki lippaan luo ja koetti nostaa sitä. Hänen silmänsä säihkyivät ilosta.
Vene, jolla heidän piti mennä Larsin pojan karjamaille, luikerteli kuin hyönteinen vihertävällä peilikirkkaalla veden pinnalla. Astuminen vuorta alas oli todellinen virvoitus kapteenille, joka oli lihava ja hengitti hyvin raskaasti ja ajatellessaan mielitointaan, kalastusta, tuli hän vielä iloisemmalle tuulelle. "Me saavumme sinne juuri parhaasen aikaan, jolloin kalat eniten nykivät", arveli hän.
Kun nyt jokaiselle ja erittäin laivan kapteenille pitäisi olla selvänä se yleinen havainto, että yö yhä pimenee 12:een käydessä, vieläpä hiukan ylikin, tuntui tämä hänen vastauksensa minusta enemmän kuin kummalliselta.
Hän saattoi heitä, samaten kuin eilisiä vieraitaan, suurella kohteliaisuudella sisään ja pakisi yhtä ja toista siinä, jota eivät herrat ymmärtäneet. Mutta herrat eivät olleet tulleet pitoja varten nyt; kapteeni sai pian huomata, miten pahasti hän oli erehtynyt. Herrat pyysivät kohta saavansa kenenkään muun kuulematta puhua pari sanaa kapteenille.
Päivän Sana
Muut Etsivät