United States or Indonesia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sydämen sisimmät loukot jäävät aina, arvaan minä, erakoiksi, ikäänkuin tuo kolkko ja kammottava pyhyys entisen Juutalaisten temppelin esiripun takana, johon mennään vaan kerta vuoteensa ja jota päivä heikosti valaisi pyhän esiripun paksujen poimujen lomista.
Siinä loivalla ranta-ahteella se kammottava huoneisto kolkkona seisoi, johon kerran oli mentävä, ajatteli Antti allapäin kävellessään kotiinsa ja muistellessaan sitä merkillistä untaan, joka nyt oli kokonaan toteutunut. Ja huokasi: »Niin... Sinne oli mentävä... Sinne... Oi sinä kohtalo... Mistä on sinun valtasi...? Mistä...? Mistä käskyjesi päätös...? Mistä...? Oi mistä...?»
Tuo kammottava olento oli yhä kintereissäni kiinni ja vaikk'ei se mitään puhunut, näytti se kuitenkin ikäänkuin huviksensa vaan tekevän minulle kiusaa. Kanki yhä kädessäni olin minä valmis lyömään sitä leuvoille niin pian, kuin se vaan minuun sattuisi. Minä saavutin rattaani, joille koiranikin, joka peläten ja uskaltamatta haukkua oli minua seurannut, hyppäsi minun jälessäni.
Ja sitte hänen perättömät, kalvavat itsesyytöksensä viime vuosina. *Kroll*. Niin, saatuansa tietää jäävänsä iäkseen lapsettomaksi. *Rosmer*. No, ajattele siis itsekkin . Sellainen vaivaava, kammottava tuska asiasta, johon on aivan syytöin ! Ja hän olisi ollut täysimielinen?
Mutta minä olen nähnyt siitä, kuin tulin Nimptscheniin, että on kammottava ja vaarallinen asia, kun ottaa sielun kasvatuksen Jumalan käsistä omiin käsiinsä. Hänen kädessään karsiva veitsi epäilemättä välisti haavoittaa ja näyttää lakastuttavan; mutta meidän käsissämme se leikkaa ja haavoittaa ja lakastuttaa eikä karsi.
Minä muistin Steerforth'in; ja joku joutava, kammottava ajatus tuli mieleeni, että hän oli likellä jossakin, ja että me ehkä kohtaisimme hänet mikä silmänräpäys hyvänsä. "Kestää arvattavasti kauan", arveli Mr. Peggotty matalalla äänellä, "ennenkuin vene saa uusia asukkaita. Täälläpäin pitävät sitä nyt onnettomuutta tuottavana!" "Onko se kenenkään oma näillä seuduin?" kysyin minä.
*Rebekka*. Tulkaa, ja istukaamme, ystäväni. Kaikin kolmisin. Niin ilmoitan teille kaikki. Mikä sinuun on tullut, Rebekka! Tuo kammottava tyyneys . Mitä se on? *Rebekka*. Se on päätöksen tyyneys. *Rosmer*. Päätöksen, sanoit. Minkä päätöksen? *Rebekka*. Minä annan sinulle takaisin, mitä tarvitset, voidaksesi elää. Sinä olet saava takaisin iloisen viattomuutesi, rakas ystäväni.
Genoveeva ei ollut milloinkaan voinut kulkea sen ohi tuntematta salaista kauhua ja säälimättä sydämestään vankiraukkoja. Ja nyt hän itse makasi tämän tornin pohjalla! Hänen vankilansa oli kylmä, ummehtunut ja kammottava kuin hautaholvi. Kiviseinät olivat tummanharmaat ja monin paikoin kosteudesta homehtuneet. Lattia oli laskettu punaisilla tiilikivillä.
Mutta kun hän tahtomattaan osui katsahtamaan hänen pyöristyneeseen vartaloonsa, niin hänet valtasi uudelleen kammottava halu mennä luo ja sanaa sanomatta kuristaa hänet. Tai ainakin astua hänen eteensä ja sylkeä häntä kaikkein nähden silmille sekä samalla huutaa koko maailmalle se vääryys, mikä häntä kohtaan oli tehty.
Tämän sanottuaan tuo luolan kammottava omistajatar oli niin itsepintaisen vaitelias, että Glaukus turhaan koetti saada uutta keskustelua viriämään. Ei värekään hänen kivenkovilla kasvoillaan näyttänyt, että hän edes kuunteli häntä. Onneksi alkoi ukonilma tauota; se lakkaa yhtä nopeasti kuin se äkkiä ankarana syntyy.