Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. heinäkuuta 2025
"Kuinka rohkenet noin tyhmästä jutusta Tahvoa ja Kalmun Elinaa syyttää?" kysyi metsänvartija. "Rakas isäni, minä en yhtään tyhjiä loruele. Eilen kun kirkosta tulin, seurasi Kalmun Elina, tuo kaunis nuori tyttö, minua kotimatkalla.
Mutta Tommi seisoi vieressä syviin ajatuksiin vaipuneena ja äiti huokasi syvästi. Viimein lausui Tommi juhlallisesti: "Jos tässä jutussa on perää, niin neuvon teitä tänä ehtoona lähtemään Kalmuun tuota kosioasiata selvilleen suorittamaan. Kalmun Elina on kaunis ja rivakka tyttö, ja minun kävisi häntä sääliksi, jos hän poikasi kautta tulisi häväistyksi."
Teidän oli ehkä aikomus poikinenne ajaa Kalmun taloon, missä Elina teitä odottaa; minä en ole teitä odottanut, enkä siinä asiassa millään lailla ole isäni määräyksen alainen." "Neitoseni, älä nyt noin paljon vastuksia tee; Kalmun talosta ei ole meillä mitään etsimistä."
Oma tupa, oma lupa, ne olkoot sinun elämäsi huolena, ja ymmärtäväinen taloudenpito sinun kaunisteena ja seppeleenä. Kalmun nuorikko kärsi paljon nostamisesta ja kantamisesta. Niistä hän sai vian ja niin pahankin, että juhannuksen jälkeen painoi silmänsä ikuiseen uneen. Nyt parkui kyllä Tahvo ja torui äitiänsä, mutta kuollut jäi kuolleeksi.
Hämmästyksestä vaaleina seisoivat Antti ja Tommi Leenan edessä, eivätkä saaneet sanaakaan suustansa; vihdoin kiljaisi Antti: "Se on valetta, se on tyhjää herjaamista. "Se ei ole ensinkään valhetta eikä herjaamista, lähtekää Kalmuun, kyllä siellä saatte kuulla." Antti tömisteli vihoissaan jaloillansa laattiata, lupasi lyödä Elinan kuolijaaksi ja maan tasalle hajoittaa koko Kalmun talon.
Kalmun talossa oli väki vielä ylhäällä, kun kosijat sinne saapuivat. Elina istui surullisena vuoteessa. Wellin Anttia nähdessään koetti hän pujahtaa ulos pirtistä, mutta tämä tarttui hänen käteensä ja sanoi: "Minulla on tänä iltana rahtusen puhumista sinulle, älä yhtään pelkää minua, vaan vastaa suoraan, se saattaa olla sinulle ja minulle hyödyksi."
"Lähtekää sitä tiedustelemaan Kalmun tyttäreltä, hän on varmaankin antava teille tyydyttävän vastauksen." Antin silmät säihkyivät vihaa, ja häpeästä olisi hän mielellänsä maan sisään vajonnut, mutta hän koetti näyttää vakavalta ja sanoi: "Tuo on tyhjää lorua ja kylän vaimojen sepittämä kavala juttu; sinä olet poikani ainokainen morsian."
"Siinä tapauksessa etsii Kalmun Elina teitä oikeuden kautta, poikanne on Elinan itselleen kosinut, ja Elina on suostunut hänelle menemään, sen pituinen se; tuossa on ovi, nyt saatte mennä." "Tätä juttua en käsitä," sanoi Antti, "sinä olet poikani kihlattu morsian, ja olet hänen vaimoksensa tuleva, niin totta kuin nimeni on Wellin Antti."
"Kallis isä," sanoi Leena, "sinua minä rakastan ja kunnioitan kaikesta sydämestäni, mutta jätä tänä ehtoona kosiojuttu sikseen; jos mielenne tekee vanhan tavan mukaan juoda pullo viinaa yhdessä, niin minulla ei ole siihen mitään sanomista, mutta olkaa minun nimeäni sitä tehdessänne mainitsematta, ja Tahvo jääköön paremmin hevosen luo, taikka menköön kylän kapakkaan, taikka Kalmun taloon, minulle se on yhtä kaikki."
Päivän Sana
Muut Etsivät