Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. kesäkuuta 2025
"Niin, harrastajajoukko on oikea kiusa tiedemiehelle", lausui isäni. "Vanhempaa Claudiusta en tosin voi tähän saakka valittaa, hän elää hyvin itsekseen, karttaa minua silminnähtävästi omalla maallansakin ja antaa minun hallita ja vallita taideteoksia oman mieleni mukaan sitä vastoin tekee niin sanottu apulaiseni minulle elämän sangen raskaaksi."
Varsinaiset kuvainraastot saatoin kuitenkin helposti välttää ja niistä syntyvän turhanpäisen ärsytyksen siten karttaa. Pahempi oli Suomen leijonalipuilla leikitteleminen. Joko eivät lippusankarit käsittäneet sitä merkitystä mikä lipulla on, ja minkä sen varsinkin sellaisella hetkellä täytyy saada. Taikka ymmärsivät he sen ja tahtoivat kuulla kanuunain soittoa. Oliko sekään mahdollista?
Lahjana», jatkaa hän, »se olisi ilman vastuunalaisuutta ihmisen vapaasta tahdosta riippuva, ja sen lainana ollen se taas voitaisiin jättää takaisin, kun huomaamme, ett'emme enää hyödy siitä.» Asiain näin ollen ei itsemurhassa saattaisi löytää mitään rikoksellista, kosk'emme saata sanoa rikokselliseksi sitä, joka karttaa sellaista, joka ei hyödytä häntä tahi suorastaan ole hänelle haitaksi.
Ei auta enää ajatella tuota karttaa, vaikka se kyllä olisi joulurauhamme turvannut. Heitetään se mielestä ja heitetään muutkin huolet. Ei ajatella katkeruutta ketään kohtaan, ei halveksittavin takaan, sillä kuuluuhan pyhä joulusanoma: »ihmisille hyvä tahto.» Vapahtajan synnyinjuhlana ei tapeta eikä tulla tapetuksi, silloin on rauha maassa.
Kartasta nähtiin aivan selvästi joka maan tilkka, joka polku, joka aita, joka talo. Joka tynnyrin ala oli kartassa neljäkulmaisen tuuman suuruudessa. Ja tämä suuri kartta, koska oli valmis, ripustettiin seinälle kylän yhteisessä kokoushuoneessa. Nyt talonpojat sinne juoksivat joka päivä karttaa katsomaan, ja olivat varsin kummissaan.
Sitten tulivat päivät, jolloin opettajat alkoivat häntä syrjäyttää ja toverit karttaa hänen läheisyyttään päivät, jolloin täti kielsi häneltä tavanmukaiset aamutervehdykset, koskei hän muka ollut terve päivät, jolloin pidettiin perheneuvotteluja suljettujen ovien takana, jolloin palvelijat eivät enää olleet hänen toivomuksiaan kuulevinaan ja jolloin tuontuostakin joku ohikulkija sylkäisi hänen ovelleen.
Niin nyt vielä Sen, mi tiellä Kulkee uuden elämän, Herra totta Hoitoons ottaa Vaaroiss' aina enemmän. Tietä taivaan Me nyt aivan Ensi kertaa kuljemme, Maailmasta Katoovasta Taivaan riemuun riennämme. Kyllä kaataa Monta saatan'; Ylös, ylös uudestaan! Ollaan hartaat Sanan karttaa Selvää, tarkkaa tutkimaan! Maailmassa on teillä tuska.
Häpesikö hän nyt väärään iskenyttä salaviittaustaan, vai oliko hänellä muita syitä karttaa minua? Niin, herra Soinivaaralle olin tänään jättävä kilpakentän avoimeksi! Luulen kuitenkin, että jotenkin tyynenä alistuin kohtalooni.
Nämät ylevät patricit, joitten useain tulot nousivat kahdeksaan, yhdeksään miljonaan saakka, olivat usein siinä ikävässä tilassa, että heidän täytyi Romaa karttaa; kyllästys, loukattu turhamielisyys, yhteisen kansan ja praetorianien kapinat, mutta enimmästi keisarien epäluulo pakoitti heitä luopumaan "maailman kaupungista" ja muuttamaan maakartanoihinsa.
Härmänmäen Lippa siinä vieressä seisoi ja aina yhtä mukaansa kärttää koetti, vaan ei tahtonut onnistua. "No, Kalle, tule nyt, niin lähdetään niitä lankoja ostamaan...", yritti Lippa taas. "Hääh? Mitä se siinä? Mene melkeesi lankojasi katselemaan ... vietävääkös minä sun langoistasi...", äyväsi Kalle, Rantalan Kalle, vastaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät