Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. kesäkuuta 2025
Siitä se on tottunut lähtemään, ja siitä se osaa. Mutta ei se lähde, ennenkuin on lähdettävä, tietää tarkoin, milloin sen aika on tullut. Ei katso taakseen, mutta tuntee, kuinka isä ja minä kärryihin kiipeämme, kuinka loimi kääritään jalkojen ympärille, kuinka isä täyttää piippunsa ja raapaisee tulta, vetää rukkaset käteensä ja ottaa ohjakset.
Viijan sydän vähän hytkähti ja tuntui mieli hieman nololta, kun hän meni tädiltään kysymään lähdön lupaa. Pahahan se on olla menemättä, kun on asiata, mene vaan, sanoi Reeta. Eikö se Liisakin joutaisi? kysyi Viija. Eipä se oikein joudakaan ja tokko tuo ehkä... Reeta yritti sanoa, että ehkä ei kelpaisikaan kärryihin, mutta heitti kesken lauseensa.
Hänellä oli puukonhaava kyljessä ja monta mustelmaa yli ruumiin; mutta ei tohtori mitään virkkanut, eikä kenkään kysymystä tehnyt. Sæmund seurasi häntä sairaan suojaan, tarkasteli siellä tohtorin katsantoa, lähti hänen perässänsä, auttoi häntä kärryihin ja otti lakin päästään, koska hän lupasi tulla uudestaan seuraavana päivänä.
Silloin olisi heidän täytynyt jättää hevosensa tälle puolelle ja miehiä niitä vartioitsemaan, elleivät kerrassaan olisi palanneet. Nyt ei auta muu kuin silti tehdä vastarintaa. Ajattelinpa lähettää luodin noihin etumaisiin kärryihin, mutta kun eivät he ole vielä mitään puhuneet tai tehneet, en tahtonut riitaa aloittaa." Kärryistä nousi alas kuusi miestä.
Mielelläni suostuinkin sentähden loppu-matkaksi nousemaan Kankaalan Pekan kärryihin, joka kohteliaasti tarjosi minulle sijan sievän sisarensa Leenan vieressä. Kirkolle ei ollut enempää enää kuin yhden virstan matka, vaan kuitenkin ajaa suhautti Pekka monen hevosmiehen ohitse, sillä niinkuin yleiseen tiettiin, oli hänen "Lintunsa" pitäjän parhaita juoksijoita.
"Ei mitenkään ei herran tähden ... älkää tehkö sitä, kyllä minä tämän matkan pääsen jalkasinkin", koki Matti estellä. Mutta mikään ei auttanut. Hevonen pantiin vaan aisoihin. Kun sitten lähdettiin liikkeelle, oli kärryihin sälytetty pari isoa hinkkiä viilipiimää, suuren suuri voirasia, kaksi isoa juustoa ja muutamia paksuja leipämöykkyjä.
Eihän mitään haittaisi, jos hän hakisi tuon pullon ja ottaisi pienen kulauksen wärisewän sydämensä lämmittämiseksi; ei suinkaan tarwitse sen wuoksi itseään juowuksiin juoda ei suinkaan. Näitä mietti Heikki itsekseen hewosen jäljessä käwellen ja wäristen. Hän koetti kömpiä kärryihin, mutta hän oli niin köntistynyt, että hänen oli mahdoton sinne päästä hewosen käwellessä.
Maisterin rouva puristi hellästi Elsaa kädestä erotessa, ja lapset liekkuivat Elsan röijyn liepeissä. "Elsa ei saa mennä!" huusivat lapset. Turhaan kaikui kumminkin lasten kielto. Elsan tavarat kannettiin kärryihin, ja niin alettiin ajamaan. Uudessa paikassa entiset piiat ihmettelivät kovasti, kun Elsalla oli kapineita kokonainen talous.
Kaikki vastusten tuottamat ikävyydet oli kuitenkin unohdettu samassa, kun vihdoinkin oli päästy kärryihin nousemaan ja alettiin hiljalleen ajaa tietä pitkin pohjoiseen päin. Hyvän mielen synnyttämä hellyys suunnattiin minuun ja hevoseen.
Olkaa hyvät vaan ja nouskaa kärryihin lepuuttamaan jalkojanne." "Näkyypä tuossa olevan jo kylliksi vetämistä entisessäkin kuormassa, ja meillä ei ole mitään kiirettä; me ennätämme kyllä kotiin siksi, kuin meitä siellä tarvitaan", laususkeli mummo. "Kas muoria kun on ylpeä! Tule sinä tyttö, jätä äitisi siihen!" "Mene nyt vaan", sanoi Elsa.
Päivän Sana
Muut Etsivät