Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. marraskuuta 2025
Juteinin runous. Niinkuin jo edellisestä olemme nähneet, oli Juteini sisäisestä halusta pakottunut runoilemiseen.
Juteinin kuntoa virkamiehenä todistaa meistä muutama seikka, minkä tunnemme juuri näiltä ajoilta. Itse hän, kuten muistamme, puolustuspuheessansa Viipurin kämnerioikeudessa uskaltaa sanoa, ettei hän suinkaan ole laiminlyönyt paljonkin uutteruutta kysyviä virkatoimiansa, vaikkakin hän niiden ohessa on jonkun verran harjottanut »kirjailijahuvia». Ja jos hän on tunnontarkka virkamiehenä ja sellaisena myös ankara vaatimuksissaan itseänsä kohtaan, niin näyttää siltä, ett'ei hän myöskään mitenkään suosi tai ainakaan hyväksy ja salli peitellä leväperäisyyttä, oli se kenen viranhoidossa tahansa. Sitä osottaa ainakin tavallaan seuraava tapaus tammik. 12 p:ltä 1829. Oikeusneuvosmies Carl
J.V. Snellman'in arvostelut Juteinin runoudesta ovat Litteraturblad'in kolmessa vuosikerrassa: vuosina 1856, 1857 ja 1858. Niissä hän arvostelee vuosina 1856 ja 1857 ilmestyneitä Jak. Juteinin Kirjoja sivuilla 366-368, 329 ja 93.
Onpa toki joku lyyrillinenkin niiden joukossa, vaikk'ei sellaisten lukumäärä ole suuri, Tässä runokokoelmassa on monta hauskaa ja kaunista runopätkää sekä erittäinkin muudan merkillinen, vaikka aivan lyhyt runo »Kiwi-piirros Häpy-patsaassa Suomen Oppineille,» joka on siitä huomattava, että se ilmaisee Juteinin ajatukset suomenkielen asemasta maassamme.
Rask'in Juteinille esittämän ehdotuksen tekee vielä uskottavammaksi eräs Juteinin kirje Rask'ille maalisk. 5 p:ltä 1819, joka kirje alkuperäisenä on säilyssä Kööpenhaminan yliopistonkirjastossa ja käännöksenä kuuluu: »Maanmainio ja korkeastioppinut Herra Professori!
Mutta täytyy meidänkin lisätä! mahdollistahan on, että Rask'in »muistutukset kirjaintenkin suhteen» sentään koskevat joitakin muita seikkoja. Juteinin vastauksesta samassa kirjeessään prof.
Tästä kaikesta saanemme tehdä sen johtopäätöksen, että Juteinin nimi todellakin aikoinaan on ollut tunnettu kautta Suomen niemen ainakin hänen teostensa takia. Ja että se myöskin on ollut kunnioitettu, siitähän on esitetty jo monta todistetta, m.m. yliopiston osottama kunnia. Niinikään on hän suomalaisuudestaan saanut tunnustusta niiltä, jotka sille ymmärsivät arvoa antaa.
Ehkä kaikkein pätevimmät todistukset Juteinin laulujen arvokkuudesta olemme kuitenkin säästäneet tähän viimeiseksi.
Cederwallerin Kirja-painossa wuonna 1818. 5-1/2 a. 8. Uusia Lauluja Perustus-kielellä. Walitut Jak. Juteinin Teoista. Wiipurissa. A. Cederwallerin Kirja-painosta annettu wuonna 1819. 1-1/2 a. 12. Huwitus-Sanomia, jotka on kokoillut Jak. Juteini. Wiipurissa And 1819. 1 a. 12. 1827. a. Huwitus-Sanomia, kokoillut Toinen Ylöspano. Wiipurissa Kirja-painosta annettu 1827. 1 a. 12.
Moniaita »Ajan Wietteessä» olevia kauniita runoja emme tähän painata, vaan arvelemme lukijan hankkivan itselleen tilaisuuden tutustua niihin. JUTEININ MIELIPITEIT
Päivän Sana
Muut Etsivät