Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. heinäkuuta 2025
Joistakin vakavista julkaisuista olen myöskin tavannut Juteinin erinäisiä runoja, kuten »Jäniksen walitus syksyllä» sekä eräästä pornografisesta pääsiäispilalehdestä »Huliwilin» ja »Juomalaulun». B.) JUTEINIA K
Että Juteinin väitteellä todellisuudessa on johonkin määrin perää, sen huomaamme kohta, mutta saatamme toiselta puolen kysyä, tokkohan suomalainen ääntää p:tä, t:tä ja k:ta edellä mainittujen kerakkeiden jäljessä kuitenkaan siten, että olisi syytä ruveta kirjakielessä käyttämään vastaavia b:tä, d:tä ja g:tä, joita Juteini koki saada kirjakielessä käytäntöön.
Tämä Juteinin filosoofinen kyhäelmä on monessa kohdin hyvinkin viehättävä ja meidän mielipiteemme mukaan sopiva kelle hyvänsä nautittavaksi sekä syvällisen aatteellisuutensa että mietiskelevän järjellisyytensä vuoksi.
Myötätuntoisuutta, Juteinin hyvien pyrkimysten ymmärtämistä ja hänen suomalaisuuden hyväksi uhrautuvaa työnsä tunnustusta esim. osottaa seuraava »lähetetty» runo, nimeltä Toivo ja Kiitos, jonka lukija on löytäviä Sanan Saattajan Viipurista 11 n:osta v. 1833 maalisk. 16 p.
Eikä tarvitsisi rajottua näihin, jos haluaisimme tällaisia säkeitä enemmänkin esittää sekä tästä että muista Juteinin kertovista runoista! Mutta riittäköön! Sen sijaan on syytä tutustua vielä muutamiin hänen uudemmalla runomitalla sepittämiinsä lauluihin, joista esim. seuraava Lähtö-Lauluun liittyvä kuuluu mietelyriikkaan ja on sangen soma ja sujuva: »Sovindo-Laulu.
Tullen, mennen tiedä ties, ostain, myyden ole mies. Tiedä ties, ole mies. Jak. Juteini. Wiipurissa. 1844. N:o 22. Mainioita Suomessa. Jak. Juteini. Wiipurissa. 1844. Suomen Puku. Wiipurin pamaus 1495. Nuija-Sota Suomesssa 1597. Kukin 1/2 a. 8. Jak. Juteinin Kirjoja. Ensimmäinen Osa.
Ja vähän edempänä Ahlqvist arvelee Juteinin runottaren pääominaisuuden olevan tyyntä ja selkeää järkevyyttä. Hänen päämääränänsä ei ole kauneus, vaan mieluummin hyvyys, ja harvoin hän antaa mielikuvituksensa kohota jokapäiväisyyttä korkeammalle.
Setälä ylioppilasajaltaan, johon tietämään jo viittasimme samalla kertaa, kuin Päivärinnan tiedonannosta puhuimme, vaikka tätäkin tietoa käytimme silloin todistaaksemme, että Juteinin nimi aikoinaan oli tunnettu ympäri koko Suomen niemen.
Vaikkei sillä tietysti nykyään enää ole suurtakaan arvoa, niin siinä kuitenkin on moniaita omituisuuksia, joiden tähden tässä kannattaa kertoa sen pääpiirteet ja erittäinkin omituisuudet, koska ne saattavat huvittaa nähdessämme, kuinka alkuperäisellä kannalla kielitutkimus vielä Juteinin kieliopissa on.
Kolmas laji näitä Juteinin 1817 painattamia runoja: »Ajan Wiete, elli Moninainen Runo-kokous,» sisältää pilkka- ja leikkilauluja suureksi osaksi Kalevalan runomittaan puettuina.
Päivän Sana
Muut Etsivät