Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. kesäkuuta 2025
Bocchon puhe Sullalle.............................................. 110. Sulla ei tyydy Bocchon tarjouksiin, vaan vaatii häntä jättämään Romalaisille Jugurthan. Bocchus kieltää ensin kovasti, mutta suostuu viimein tuumaan............................................ 111.
Muuten määräävät he, mikä hyödyllistä näytti olevan rauhan teeskelemiseen, jota sodasta nääntynyt Numidialainen hartaimmin halusi. Näin juonet nivottuaan, he erkanevat toisistaan. Tämä lähtee iloisena Jugurthan leiriin.
Jugurthan sodan aikana hallitsi nyt Roman kansa virkamiesten kautta enimpiä Punilaisia kaupunkeja ja niitä maita, jotka viimeiseksi olivat Karthagolaisilla; iso osa Gaetulialaisia sekä Numidiaa aina Mulucka-jokeen asti olivat Jugurthan vallan alla; kaikkia Maurilaisia hallitsi Bocchus kuningas, joka ei tuntenut Roman kansaa muuta kuin nimeksi, niinkuin hänkään ei ennen ollut meille tuttu sodan eikä rauhan kautta.
Jopa olivat kaikki öisestä matkustuksesta väsyksissä ja Sulla mitteli auringon noustessa leirin asemaa, kuin maurilaiset ratsasmiehet ilmoittavat Jugurthan leirittyneen noin kahdentuhannen askelen päähän heidän edellensä. Tämän kuultua vasta kauhea pelko tulee meikäläisille; he luulevat Volux'in pettäneen heidät ja joutuneensa väijymyksiin.
Nousipa sillä välin Romassa suuri riemu, kun oli saatu tieto Metellon teoista, miten hän esivanhempien tavoin käytti itseään ja sotajoukkoansa, miten hän miehuudellaan oli voiton saanut, vaikka asemakin oli vastainen, miten hän anasti vihollisilta maata ja oli pakoittanut Jugurthan, jonka mieli Aulon nolouden kautta oli paisunut, etsimään pelastuksen toivoa erämaissa taikka paossa.
Siksipä olikin hän usein käynyt sekä Gaetulilaisten että Jugurthan kimppuun, jotka meidän liittolaisiltamme kiskoivat saalista, ja heidän matkalla ollessaan lyönyt heidät sekä riistänyt itse kuninkaalta aseet lähellä Cirtan kaupunkia.
Sen asukkaat olivat Jugurthan tykönä veroista vapaat ja lempiän hallinnon alla, jonka vuoksi heitä pidettiinkin uskollisimpina; vihollista vastaan he olivat lujat ei ainoastansa muurien ja aseitten sekä väestönsä, vaan paljon enemmin vielä seudun kolkkouden kautta.
Tämä mieli historian tarkoituksesta sekä viha, jota hän kantoi aatelis-puolueelle, johdattivat häntä myös valitsemaan kerrottavaksensa semmoisia kohtia Roman historiasta, kuin Jugurthan sota ja Catilinan kapinaliitto ovat; sillä molemmissa näyttäytyi inhoittavin, varoitukseksi sopiva turmelus aateliston puolella, mutta hädänalaiselle valtiolle tuli apu rahvaalta ja sen suosimilta miehiltä.
Kun hän, tuhotyön suuruudesta säikäyksissään, ei saapunut määrättyyn aikaan ja hänen pelkonsa esti asiaa, lähetti Bomilcar, joka oli halullinen yritystä toimeen panemaan ja myös toverinsa pelosta levoton, varoen tämän hylkäävän entisen tuumansa ja miettivän uutta, ta'atuilla miehillä hänelle kirjeen, jossa moitti miestä miehuttomuudesta ja toimettomuudesta, huusi todistajiksi jumalia, joitten kautta hän oli vannonut, ja varoitti, ett'ei käyttäisi Metellon lahjoja omaksi turmiokseen; Jugurthan loppu oli muka käsissä; kysymyksessä oli vaan, menehtyisikö tämä hänen vai Metellon kunnon kautta; siksi pitäisi hänen mielessään miettiä, olisiko hänelle palkinto vai kidutus suotuisampi.
Vaan minä olen liikkunut liian vapaasti ja poikennut jokseenkin syvälle, koska valtion tavat harmittavat ja inhoittavat minua. Nyt palaan aineeseni takaisin. Mielin kertoa sitä sotaa, jota Roman kansa kävi Numidialaisten kuninkaan Jugurthan kanssa; ensiksikin, koska se oli suuri ja julma ja voitto vaihteleva, ja toisekseen, koska silloin ensi kerta käytiin aateliston kopeutta vastustamaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät