Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. kesäkuuta 2025
Minä luulen, että tämä on joku nunna ... niin, luonnollisesti ei sellainen nunna joita meillä on Ranskassa, vaan joku sellaisista naisista, jotka elävät yhdessä jossakin laitoksessa, jonkinlainen laupeudensisar. Hänen nenänsä on ehtimiseen jossakin hartauskirjassa." "Joka tapauksessa", sanoi Victoire, "on hän hyvin hieno; luonnollisesti ei kaunis, mutta hyvin kohtelias eikä ollenkaan juoruava."
Hänellä oli keuhkotauti, vieläpä siihen määrään asti, että kysymyksessä oli enään vain ajan voittaminen eikä hengen pelastaminen; sillä toinen keuhko oli kokonaan pilalla ja toiseenkin oli tauti jo iskenyt. Lopun illasta vietimme yhdessä yhtä läheisinä ystävinä kuin ennen muinoin. Lääkärinä oli minulla sitä paitsi nyt jonkinlainen pieni ylivoima hänen suhteensa.
Hän antoi palvelustytöille määräyksen, että huoneita oli raivattava kuntoon ja poikain sängyt tuotava paikoilleen, niin että edes jonkinlainen järjestys saataisiin yöksi, ja meni itse huoneeseensa riisuakseen yltään koko hopeahääkomeuden! »Oletko täällä, Alette?» kysyi Jakob raottaen ovea.
"Tädin mielestä on jonkinlainen omituinen jäykkyys tullut entisen 'vilkkaasen luonteeseni', luontainen 'levollinen arvollisuus', joka miellyttää ja kiihoittaa, juuri sitä siis, joka oli suotavaa! "Lieneeköhän se sitä laatua kuin kiinalaisten kuumaan taikinaan leipoma jääpalanen, josta yhdessä luimme, muistathan?
Elliin tuli silloin jonkinlainen hämärä toivomus, että ehkä Arthur yht'äkkiä jättää Iidan siihen ja tulee häntä noutamaan ja sitten he yhdessä tanssivat, mutta Iida saa istua yksin.
Menteith ja Angus Mac Aulay eivät siitä yhtään kummastuneet; sillä niiden vuorelaisten kesken, jotka olivat olevinansa näkijöitä, oli jonkinlainen salayhteys, jonka nojalla he toisiansa kohdatessaan tavallisesti tiedustelivat, minkäluontoisia ja kuinka avaria virkaveljen näkökokemukset olivat. »Tuleeko näky sinun mieleesi synkässä muodossa?» kysyi Allan uudelta tuttavaltaan.
Jeanne mietti: Se on totta, mutta minä kävelen kuitenkin mielelläni yksin. On niin ihanaa haaveksia aivan yksinään. Varakreivi katsoi häneen pitkään: Voi sitä haaveksia kahdenkin. Jeanne loi silmänsä maahan. Oliko tuo jonkinlainen vihjaus? Kenties. Hän katseli taivaanrantaa aivankuin nähdäkseen kauemmas.
Regina tädin päivällisillä oli muuten aina jonkinlainen parlamentaarisuuden leima; hän ei suvainnut yksityistä ajatustenvaihtoa, vaan tahtoi yleistä pöytäpuhelua, jota hän johti kuin tottunut puheenjohtaja ikään, esittäen jonkun sopivan aiheen ja pakoittaen sitten toisen vieraan toisensa jälkeen lausumaan ajatuksensa siitä.
Mutta täällä hänellä oli vielä suuremmassa määrässä tuo viime aikoina yhä kasvanut hajamielisyys, jonkinlainen sisäänpäin kääntynyt elämä, josta ei kukaan syrjäinen voinut sanoa, mitä sen alla oli. Ikäänkuin urkkiakseen hänen ajatuksiaan sanoi Henrik: Kuules Alarik, onko tuo kallioseinä myöskin sinun maitasi? Mikä kallioseinä? No tuo tuossa!
"Mutta, hyvänen aika!" virkkoi vaimo, joka oli ilomielinen ja erittäin kaunis nainen, "eläähän Malm naimatonna." "Niin, hän elää vaan tieteelleen." "Vai niin; sanotaan hänen keittävän sekoituksia lasivadeissa ja että hän on jonkinlainen apteekari." "Hän on kemisti, luonnontutkija, mies, joka on tuottava isänmaalleen kunniaa."
Päivän Sana
Muut Etsivät