Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. toukokuuta 2025
Hän ei uskaltanut katsoakaan sitä. Kalle uteli ja tiedusteli, mitä hän itkee. Ulla sai sanotuksi ainoastaan: jalka. Sinulla ei ole toisessa jalassa kenkää, sanoi Kalle. Missä se on? Sitä ruvettiin joukolla etsimään ja löydettiinkin metsästä, johon se Ulla juostessa oli kirvonnut jalasta. Kalle toimitti kengän jalkaan Ullalle, joka itse oli aivan saamaton.
Sen Suomen mies ja Ruotsin saattoi nähdä, ett' aikoi jotakin hän suurta tehdä, hän miettivämp' ei ollut milloinkaan; mut lauheamp' oli myöskin entistänsä, myhäillen usein jonkun nähdessänsä jylseitä, arpipäitä tuttujaan. Sull' onpi, Kothen, joukossas sen moinen, korpraali Standaar, numro seitsemäs, jalassa saapas-ruoju on, mut toinen on aivan kengättä ja verikäs.
Poron pienen saanut oli hän lahjaksi taatoltansa. Kuinka kaunis olikaan hän pienessä pulkassansa! Lapin pieksut jalassa ja puuhkalakki päässä, näin hän hankia kiidätteli tuulessa, tuiskusäässä. Kaunista kaks he olivat, ei huomisesta huolleet. Ah, nyt ovat kumpainenkin kuopatut ja kuolleet! Itku äänen sortavi ja suru rinnan raastaa. Toki täytyy järjestään mun kaikki teille haastaa.
On myöskin helppo havaita, että tunnemme tämän kiihotuksen sydämessä ainoastaan ohuen hermon välityksellä, joka kulkee aivoista sydämeen, samoin kuin tunnemme kivun jalassa jalkahermojen välityksellä ja havaitsemme tähtiä taivaalla niiden valon ja näköhermojemme avulla.
Beduiini Hamedilla oli yllä kevyt ja yksinkertainen pitkä paita, vyöllä vyö, jalassa sandaalit ja päässä tavallinen beduiinin päähine: pään ympäri kierretty huivi, joka oli kolmeen kertaan sidottu kameelinkarvaisella nauhalla; hänelläkin oli pyssy ja kaksi revolveria. Saattajamme näyttivät siis hyvin sotaisilta.
Noora lähti, ja ovela majatalonisäntä seurasi jälestä, pakinoidaksensa vierastensa kanssa. Sill'aikaa oli matkamies astunut alas ratsailta talon edustalla, ja tuli samassa vierashuoneeseen. Hän oli keski-ikäinen, viiksekäs, pönäkkäryhtinen mies, jalassa kannuksilla varustetut polussaappaat.
Kenen on tuo talo tuossa saaressa? Siinä asuu se pappilan Otto-herra, vastasi kyytimies. Ajetaanko pihaan? Ajetaan vaan. Otto ajoi juuri hirsikuormaa heidän edellään pihaan. Hänellä oli naapukkalakki päässä, lyhyt valkea turkki yllä, jalassa pitkävartiset pieksut, hän oli kerrassaan komean näköinen ja ilme herttainen ja katse lempeä. Tuoko se on, jota ruustinna suree?
Laahustavia askeleita, ikäänkuin henkilön, jolla on vanhat tohvelit jalassa, kuului laipion takaa, ja kähisevä naisääni kysäsi saksankielellä jotakin, jota luutnantti ei ymmärtänyt. Oikeana merimiehenä hän ei tainnut muuta kuin venäjätä. Nuori tyttö vastasi, hänkin saksankielellä.
Uh, millainen leimaus, mimmoinen jyräys! Taistelu on alkanut. Vielä on pystyssä urhea joukko! Nyt nyt! Ei voi eroittaa enää taistelevia toisistaan. Uudet välähdykset, uudet jyräykset todistavat vaan, että ottelua yhä kestää. Kiireesti nousee nuorukainen koivun alta, juoksu jalassa rientää hän kotia kohden. Mutta turhaan. Hänet saavuttaa rankka sade.
Suvaitsetteko minun istua täällä teidän tykönä. Kello on jo yli kahden ja kohta on aika lähteä matkalle, jottei enään kannata mennä levolle." "Niin minustakin," sanoi Vendale; "istukaa tähän ja pitäkää minulle seuraa." Obenreizer meni huoneesensa järjestämään pukuansa ja palasi hetken kuluttua väljä kappa hartioilla ja tohvelit jalassa. Ystävät istausivat yksi kummallekin puolelle kamiinia.
Päivän Sana
Muut Etsivät