Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. toukokuuta 2025
Minä sain jo tarpeeksi. Ahtaalta tuntui minusta ilma siellä, en saanut kauemmin rauhaa, vaan läksin tänne avaran taivaan alle tätä ihmeen ihanaa ilmaa ihailemaan! Jöns Barrus.
Anna. Hyvästi! Jöns Barrus. Vielä yksi asia! Sinä poika kuin olet juossut joutilaana kaiken päivän olet ehkä sattunut kuulemaan, jos on jotain sotasanomaa saapunut kaupunkiin? Meidän miehillä on ollut kuuma päivä. Lienevätkö saaneet voiton? Anna. Ei ole mitään sotasanomaa saapunut, mutta syy siihen on hyvin luonnollinen. Ei kenkään vielä olisi ehtinyt tappelu-tantereelta tänne.
"Käydään sisään", sanoivat vieraat miehet Pekkalaiselle, "ja otetaan Jöns mukaan; näettehän, että me olemme aseettomia". "Niin, menkää vain sisälle, ketä haluttaa", vastattiin. "Kiskokaa, pojat, päreitä ja sytyttäkää jokainen soihtunne", sanoi Pekkalainen istuutuen jälleen paikalleen. Pian sen jälkeen leimusi kolmekymmentä tulisoihtua, jotka valaisivat laajan piirin.
Kantaisämme oli talonpoika nimeltä Jöns Linnegård ja hänellä oli kolme poikaa, jotka kaikki olivat oppineita miehiä ja ottivat nimensä siitä isosta Stenbrohultissa olevasta lehmuksesta. Yksi nimitti itsensä Tilianderiksi Tilia europaean mukaan; toinen kutsui itsensä Lindeliuseksi joka ei ole ruma nimi sekään...
Tuskin on puolitoista tuntia kulunut siitä, kuin laskin pääni vuorta vastaan ja kuuntelin. Silloin kuulin yhä vielä tykkien jyskinää. Jöns Barrus. Jumala suokoon kaikki parhaaksi! Siellä ovat nuo meidän nuorukaisetkin kuoleman nielussa! Tuo Bartholduskin, jota pidin niin rakkaana kuin olisi hän ollut oma poikani, on siellä. Anna. Bartholdus! Jöns Barrus. Mitä poika? Tunnetko hänen? Anna.
Hän kutsutti nyt väkensä ja käski, että he Valdemarin johdolla etsivät kaikki vankihuoneet, ja särkisivät niiden ovet, joita ei muuten voitaisi aukaista. Pfaltsin kreivi kehoitti kuningasta vähän levähtämään, koska kotimatkalle ei voitaisi lähteä ennenkun seuraavana päivänä sen hämmennyksen tähden, mikä luostarissa oli, ja joka viipymättä vaati pispa Jöns Antinpojan läsnäoloa.
Jöns Antinpoika iloitsi sydämellisesti siitä, että molemmat hänen kamalat ja vaaralliset rikoskumppaninsa, Sigismund ja Cecilia, olivat poissa, vaikka hän tekeysi hyvin surulliseksi heidän kuolemastansa, ja käski munkkien kolme viikkoa lukea messuja heidän edesmenneen abbottinsa sielun levoksi.
Nuori talonpojan renki Uudelta kirkolta olen. Eilen tulin tänne Wiipuriin vihollista pakoon. Tänään antoi eräs herra minulle kiväärin ja käski minun mennä vallille vartioitsemaan. Jöns Barrus. Tule tänne poika, että saan sinua likemmin tarkastella! Kooltasi olet pikkarainen, mutta kyllä pikkuisessakin pennikkaa on, jos vaan on hyvästä aineesta. He? Anna. On kyllä; sen tiedän itsestäni!
Päivän Sana
Muut Etsivät