Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. kesäkuuta 2025
Kun ajatus pysähtyi tälle kohdalle, heräsi hänessä aina sama tunnelma: omituinen hämärä aavistus jostain laiminlyönnistä, jonka tunteen järjellistä syytä hänen oli mahdotonta keksiä ja samalla vaistomainen tunne tehtävästä, jota hän ei voinut täyttää. Tämä tunne kohdistui varsinkin itse herra Häggiin.
Pyydän kuitenkin saada kirjan, jos se vain käy laatuun. En halua sitä uteliaisuudesta, vaan päästäkseni totuuden jäljille. Olen turhaan etsinyt sitä teologiasta, filosofiasta ja matematiikasta. Etsikää sitä historiasta. Mikä on todellista, se on järjellistä. Se on turhaa. En voi saada vakaumusta mistään. Niin lukekaa sitten vanhoja klassikoita.
En osannut mitään järjellistä sanoa, ja suuni tuntui sangen kuivalta. Tuuli ja sananlennätinlangat lauloivat samaa juttua surkealla parkumisellaan. Hän jatkoi edelleen. Nyt, herra, kuulkaa ja arvatkaa missä mielen rauhattomuudessa olen. Kummitus on uudestaan ilmestynyt, viikko takaperin. Siitä alkaen on se vähä väliä näkynyt, kadonnut ja jälleen ilmaantunut. Lyhdynkö vieressä?
"Takaanpa senkin, että posiliasta lähtee paljon koreammat äänet kuin porttipienasta ; mitä se on? Tyhjää lunkutusta waan", jatkoi hän sitten. Kirkkoherra ei sanonut mitään isännän wääriin arwosteluihin. Yhä selwemmästi huomasi hän, että oli turha tyhmyyttä wastaan taistella, sillä isäntä ei uskonut mitään järjellistä puhetta, mutta piti waan omat käsityksensä oikeina ja muiden wäärinä.
Ainoa, mikä minusta oli järjellistä koko tässä syiden ja todisteitten sekasorrossa oli, että meidän tuli taistella ahdistettujen saksalaisten »veljiemme» oikeuksien puolesta.
Kuitenkin täytyy silläkin olla syynsä, että niin syvämietteinen mies kuin Proudhon voi sulkea valtioviisautensa senlaiseen lauseesen, ja että niin moni syvämietteinen mies puhuu samalla tavoin. Varmaan ei se ole kristillistä eikä järjellistä, kun sanotaan, että kaikki joilla on omaisuutta ovat varkaita.
Epäilin kaikkea, mikä ei ollut »järjellistä», en uskonut raamatuita, en sakramentteja, en elämää kuoleman jälkeen, en Jumalan poikaa enkä oikein Jumalaakaan, vaikken siitä kuitenkaan ollut oikein selvillä. Koetin laatia hänestä sellaisen välimuodon, joka, joskin hän on olemassa, on niin kaukana, että häntä ei ainakaan minulle ole olemassa.
Kauvan pojat nukkuivatkin ja vasta seuraavan päivän iltana kykenivät he Tolkeen väelle tekemään selvää matkastansa Keron kankaalla, sillä Pertulta, joka kyllä valvoi, ei enää koskaan saatu kuulla järjellistä sanaa. Häntä oli hoidettava kuin pientä lasta ja niin oli alussa Anttiakin vaalittava.
Frédéric, joka näistä kahdesta oli ymmärtäväisempi, sanoi: "Tämä ei ole järjellistä. Pysähdytään niinkuin muutkin." Mutta kiihoittunut Rose, joka ei näyttänyt välittävänkään sateesta, vastasi: "Nythän me jo olemme läpimärät. Jos me pysähdymme, niin voimme vilustua. Eteenpäin vaan!
KALLEN-LEENA. Mielelläni teen sinulle mieliksi. AINA. Niin tule sitte, Leena kulta! Seitsemäs kohtaus. TAAVI, ARO ja myöhemmin AINA. ARO. Kuten äsken sanoin eihän siitä tule mitään sinun matkastas. TAAVI. Kyllä päätökseni on luja. ARO. Mutta se sellainen päätös on kaikkea järjellistä perustetta vailla. Jumalan kiitos, että sain tuon pahan suupaltin poistumaan täältä. Mistä keskustelette?
Päivän Sana
Muut Etsivät