Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 31. toukokuuta 2025
Mutta jäätehinen tahtoi pysyä sanassaan ja alkoi perinpohjaisesti miettimään. "Kuinka voi lintu olla siivetön ja neitonen suuton, se on kerrassaan käsittämätöntä." Kuule nyt, Matti, sanoi hän: "kumpi meistä on tyhmempi, minä vai sinä?" "Sitä minä en tiedä", vastasi Matti varovasti. "Mutta siivetön lintu on lumi ja suuton neitonen on aurinko."
Ja Nordkapin jäätehinen oli asettanut peikkonsa jäävuoren rinteelle vartioimaan, sillä aikaa kun hän itse nukkui. Tänä vuonna heräsi jäätehinen vähää ennen joulua, potkasi jäävuoreen aukon ja oikoi kankeita koipiaan. Miten aika kuluu? kysäsi hän tähysvartialtaan mustalta-peikolta, joka oli vakoojana vuoren rinteellä. "Sata vuotta lähempänä maailman loppua ollaan", vastasi vakooja.
"Suus kiinni!" sanoi Jäätehinen vihaisesti. "Tahdon sanoa sinulle että tuommoisen nulikan minä syön suuhuni, tunnenkin oikein kelpo ruokamaittia. Jaha, kolme arvotusta! No, mikä on se, kuin on sinulla, mutta ei ole minulla?" "Kymmenen vuoden ikä", vastasi Matti Reipas. "Todellakin, sitä ei käy kieltäminen. No, mikä on se, kuin on minulla, mutta ei sinulla?"
Jäätehinen oikasihe seisoalleen niin että mukuraiset luunsa natisivat, veti seitsenpenikulmaiset saappaat jalkaansa ja oli parilla askeleella Kastekaisten tunturilla Lapissa. No, se ilahuttaa minua, ett'ei tunturi ole sulanut päivänpaisteessa. Mutta mitä ne on olevinaan nuo mustat viivat tuolla etäällä lumessa? "Ne ovat rautateitä, suuri Jäätehinen.
Jäätehisillä oli palveluksessaan pieniä, viekkaita peikkoja, joita nimitettiin mustiksi-peikoiksi. Ne voivat nähdä läpi vuoren ja tiesivät kaikki asiat, paitsi miten päivänpaistetta tehdään. Ja paljon niitä oli: kun huusi metsässä, niin aina sai vastauksen. Mutta nyt oli mustatpeikotkin hävinneet jäätehisten kanssa, niin että elossa oli ainoastaan yksi jäätehinen ja yksi peikko.
"Vai niin", sanoi jäätehinen, "sinä et näy olevan juuri tyhmimpiä. Mutta mitä on viisaus voiman rinnalla! Tiedätkö sinä, minua pidetään koko maailman vahvimpana miehenä!" "Se sinun tulee myös näyttää, ennenkuin minä sitä uskon", tuumaili Matti. "Koetappa nyt muuttaa tämä vuori kolmen tuhannen penikulman päähän ja muuta se aamuksi jälleen takaisin samalle paikalle!"
Kylän lapset kokoontuivat hämmästyneinä ja uteliaina korkealle niedokselle jättiläisen jäännösten luona ja tuumittelivat keskenään että montako lasta tuo lienee aikoinaan syönyt. Mutta kinokselle tuli myös muuan pieni tyttö suksineen ja sanoi: "ei, jäätehinen oli hyväluontoinen, ei jäätehinen lapsia syönyt, meidän tulee kirjoittaa hänelle hautakirjoitus."
"Vai niin", sanoi jäätehinen; "minä olen nukkunut niin kauvan, että olen unohtanut kokonaan miltä lapset näyttävät. Minua huvittaa nähdä miten nuo itikat hölmistyvät." Samalla oikasi hän pitkät käsivartensa ja tarttuen yhden lapsen tukkaan, nosti tämän varovasti luokseen. Muut pakenivat kirkuen jäätehisen nähtyään minkä käpälistä pääsi. Uteliaana katseli jäätehinen saalistaan.
"Kuusi penikulmaa! Kannattipa tosiaankin puhua!" huusi jäätehinen ylenkatseellisesti, otti seitsenpenikulmaisen askeleen ja seisoi Trömsö'ssä Norjassa. Täällä takeltui hän sananlennätinlankoihin ja oli vähällä katkaista hauraan toisen jalkansa.
Päivän Sana
Muut Etsivät