Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. heinäkuuta 2025
Meistä itsestämme tuntui, kuin olisi Damaskuksessa olomme ollut unelma ja pysyäksemme tuossa kauniissa unelmassa tuuditutamme itsemme tässä salaperäisessä aamuhämärässä aivan mielellämme vienoon uinailuun. Pian valkenee kumminkin päivä, me tulemme varsinaiseen Baradan jokilaaksoon ja nousemme sitten verkalleen vuorenselännettä ylös metsättömän, punervan Kasiun-vuoren ympäri.
Siellä istumme nuorelle nurmikolle ja kerromme toinen toisillemme itsestämme ja elämästämme ... suunnittelemme tulevaa, yhteistä elämäämme omassa kodissa, Hallassa... Tule, Johanna ... sinne, missä luonto yhtyy oman rintamme riemuun ... tule! Ei, ei.. Jaako, ei!... Joku saattaisi nähdä! Antaa heidän nähdä!... Mitä me muista! Me kaksi, me riitämme toisillemme. Tule nyt vaan!
Sille, mikä meissä on omantakeista ajatussuunnassa ja toiminnassa, tavoissa ja oikeuskäsitteissä, muistoissa ja toiveissa. Luopuisimmeko näistä, niin luopuisimme itsestämme ja arvottomina teeskelisimme ja muita apinoisimme. Meillä ei olisi mitään omaa tehtävää maailmassa.
Minun oppini on, ettemme saa huolehtia itsestämme, vaan olisimme valmiit uhraamaan ruumiillisen elämämme hengen elämälle. Sitä minä opetan ja teen.»
Se on se oikea parannus ja lihan kuolettaminen, jota paitsi ei kukaan voi olla Kristuksen opetuslapsi: se on se oikea kääntyminen maailmasta ja meistä itsestämme Jumalan tykö, jota paitsi ei kukaan voi saada syntien anteeksiantamusta ja autuaaksi tulla. Siinä se on. Tässä on viittaus raamatunlauseeseen, ensimmäisen Galatalais-epistolan toinen luku kahdeskymmenes...»
Meillehän on suotu pienen pieni aikamäärä kahden ijäisyyden välillä; meillä ei ole muuta mahdollisuutta. Onnelliset me, jollemme elä narreina eikä teeskentelijöinä, vaan oikeina, todellisina ihmisinä. Se, että maailma pelastuu, ei pelasta meitä. Pitäkäämme itsestämme huolta; on ansiokasta ja velvollisuuteni katsoa lähinnä olevan parasta.
Me puhuimme itsestämme, tuumista, toiveistamme, matkasta, ilmasta sanalla sanoen kaikista aineista, mutta isännästä ja emännästämme ei yhtään.
Mummo, vaikka sokea, tahtoi kumminkin soittoa kuulla ja sitäpaitsi oli hän hyvä vanha rouva, hän soi minulle mielellään huvitusta, mutta itsestämme emme koskaan olisi sinne menneet. "Voi! minä en voi teille kertoa, millaisen vaikutuksen 'Sevillan parturi' teki minuun.
Meidän ei pidä välittää valheesta, synnistä, pahasta, sillä jos me siihen käännämme huomiomme, jos alamme kitkeä itsestämme niitä rikkaruohoja, mitä meissä on, silloin on varmaa, että samalla kuin saamme kitketyksi muutamia rikkaruohoja, me myös kitkemme hyvää pois.
Tämän nimittäin, rakkaat veljet, olen tahtonut sanoa teille jäähyväisiksi, tämän, jota kaikki pyhät ja älykkäät ihmiset ja Kristus sekä kaikki maailman viisaat ovat opettaneet teille, nimittäin että elämämme onnettomuus johtuu meistä itsestämme, että se voima, joka lähetti meidät elämään ja jota nimitämme Jumalaksi, ei lähettänyt meitä kärsimään, vaan omistamaan juuri sitä onnea, jota me kaikki kaipaamme, ja että emme tätä meille aiottua onnea saa suinkaan silloin, kun käsitämme elämän toisin kuin pitäisi, emmekä tee tehtäväämme.
Päivän Sana
Muut Etsivät