Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 25. toukokuuta 2025


Ja samoin kuin arvoisat isänsä hekin rupesivat jaarittelemaan että olivat kansan paimenet ja isät, että jokainen, joka mutkisti hiuskarvaa heidän päässään, oli kumooja! hän kumosi kansan pyhyyden tuntoa ja koski röyhkeällä kädellään tuohon muinaiseen ihanaan isälliseen väliin seurakunnan ja sen paimenen kesken!

Vuosisatoja onkin senlainen kukistustyö kestänyt, mutta vasta osa vihollisten etuväen voimia on voitettu; ryhmiä jälkijoukoista on vielä voittamatta. Edelleen tarvitaan voimia uusia voimia! Kansa, joka on kestänyt senlaisia uhria, kansa jonka henkivoimain sitkeys on säilyttänyt nimensä yli aikojen jolloin: "Vaimot, lapset ryöstettiin, Isät, äidit murhattiin Ja talot konnut poltettiin".

Jonkullaisessa epätoivoisessa huumeessa singahuttivat nuo arvoisat isät kokonaisia vuoria rabbiinilaista viisautta sekoittaakseen ja tukahuttaakseen tuon nuoren puhujan ihastuttavaa kaunopuheliaisuutta; mutta heidän vastustajansa syvät tiedot, jota kannatti luja usko, olivat läpitunkematon kilpi, josta kaikki heidän suurioppisuutensa iskut kimmosivat takaisin...

Monet naiset ovat tämän johdosta täydellisesti tuuliajolla ilman merikarttaa ja kompassia. He eivät tiedä edes likimainkaan, kuinka paljon saavat kuluttaa. Miehet ja isät pitävät usein kunnianaan salata naisväeltä raha-asioitaan. He eivät tahdo, että nämä puuttuisivat niihin ja tekisivät niihin kuuluvia kysymyksiä ja huomautuksia.

Niinpä neuvoi isät ennen, Piennä poikia opetti, Vanhat vaarit varoitteli, Neuvoi näitä nuoremmillen: "Tiepä käskee lentämähän, Virsut vireät piteä Kaiken aian kopsavaiset, Sekä kesän että talven; Olla vireä virassa, Ahkerana ammatissa, Riihet puia puhtehella, Siellä silmänsä pilata.

Kun isät tai äidit yhteisinä surupäivinä, niinkuin esim. pyhäin miesten päivänä, saapuvat haudalle kukkasia tuomaan, täytetään lamppu ja sytytetään palamaan. Siinä se saa palaa sen päivän, sen illan ja vielä sen yönkin.

Isät, jotka päivä päivältä niin työhönsä orjautuvat, äidit, jotka ilta illalta niin kiintyvät seuraelämään joksi sitä nimitetään mitenkä he voivat kuvitellakkaan ennättävänsä kotiansa hoitaa, lapsiansa vaalia ja kasvattaa? Isä tosin sanoo, ettei muu auta hänen toimensa vaatii hänet kokonaan. Mutta mitä hyödyttää koota rahaa ja menettää se, jonka vuoksi sitä kokoo?

Kansakunnan kokonaisuus, yksimielinen kansa! Siitä isät huokailivat, sen vuoksi me lapset vihasimme ja rakastimme. Nyt se on saavutettu. Me vaikeroimme suuresta onnettomuudesta, raskaista kohtalon kiroista. Oliko tämä onnettomuus ja kirous, vai oliko se siunaus? Siunaus, sanon minä! Mikä muu kuin tämä aika olisi avannut korvamme orjien huokauksia kuulemaan?

Istuivat Priamos ja Thymoites, Panthoos, Lampos siellä ja myös Klytios, Hiketaon, heimoa Areen, Ukalegon, Antenor, miest' älyneuvoa kaksi; portin korvall' istuivat he nyt siell', isät kansan, taistelemaan ylen vanhat, vaan puhumaan oli oivat neuvostossa he; kuin puusirkat metsikön puussa liljanhentoa sirkuttain sirinäänsä, he siellä torniss' istui, nuo isät, kaitsijat iliolaisten.

Hän oli puolestaan ihan varma, että ylioppilas oli monta vertaa viisaampi kuin kaiken maailman apulaispapit ja isät. Voi, kuinka hän halveksii tuota maisteria! Noin puhua toveristaan takanapäin. Ylioppilas oli hänen mielestään sorrettu olento, ja hän kuvitteli, että kaikki häntä tuomitsevat ja että hänellä ei ole ketään ystävää. Siksi hän ehkä puhuikin niin innokkaasti Ellille.

Päivän Sana

väikkyvää

Muut Etsivät