United States or Botswana ? Vote for the TOP Country of the Week !


"Niin, sepä olisi todella kauheaa, jos kaikki kääntyisi lopuksi hyväksi", sanoi Ester lempeän ivallisesti. "Mutta kuulehan, mitä tarkotan. Tarkotan sitä, mistä Jumalan sana puhuu, nimittäin, että Jumala tahtoo, että kaikki ihmiset tulevat pelastetuiksi. Se on hänen tahtonsa, ja se tahto vaikuttaa ja toimii lakkaamatta, ijankaikkisuudessa niinkuin täällä ajassakin.

Ja Annan sydämessä vakautui yhä lujemmaksi päätös olla uskollinen Jaakolle ajassa ja ijankaikkisuudessa. Jo rupesi päivä sarastamaan ja yksi kylän kukko toisensa perään alkoi laulaa, kun Anna, väsymyksestä ihan rintuneena, sulki luukun ja paneusi puoleksi pyörtyneenä vielä tuokioksi aikaa levolle.

Mutta tämä asia on Jumalan, ei ihmisten. Leonardo, voin nähdä pääsi putoavan, ehkä tämä näky on oma kuolemani; mutta en voi väärää sinusta todistaa, en voi ottaa pyhää ja vanhurskasta Jumalaa valheen todistajaksi! Jos murhaajanki kuoleman kuolisit ryöväri ristinpuussa sai armoa Jumalan edessä niin saatamme kuitenkin ijankaikkisuudessa toisiamme löytää.

Rakkauden tulee voittaa viha, samoin parannuksen pahennus, niinikään ennakkoluulojen pimeys on poistettava ja totuuden valo sytytettävä ihmisyyden johtamiseksi tarkotustansa kohti, joka on siveellinen täydellisyys siihen kuuluvine etuineen nykyisyydessä ja ijankaikkisuudessa.

Tuulos: Käykää sisään olkaa hyvä! Tässä tuoli, istukaa, niin saamme vähän puhella ja samalla lämmittää jähmettyneitä jäseniämme. Ulkona onkin niin ankara sää. Tuulos: Tiedän teidän olevan väsyksissä. Te tarvitsette lepoa. Koski: Lepoahan juuri etsin. Miksi ette sitä suonut minulle! Tuulos: Nuori mies, synnin työt eivät meille koskaan lepoa tuota, ei ajassa eikä ijankaikkisuudessa.

Mutta minä jos täällä opetan oikeutta Kallelle, niin pääsee, poloinen, helpommalla sitten ijankaikkisuudessa. Tuki suusi, syntinen. Sinua paha henki villitsee ... varjele korviani kevytmielisiä puheita kuulemasta! Ei hänen niitä enää tarvinnutkaan kuunnella, sillä Yrjön silmäluomet jo painuivat kiinni ja unen helmaan uupuivat hänen sekä ajatuksensa että katkerat tunteensa kaikki.

Aamukoulun lopetettua astui Herra Kappalainen kouluttajan tykö, otti hänen lasten nähden syliinsä ja likisti häntä sydäntänsä vasten, sanoin: »O sinä hurskas ja rehellinen mies, sinä kylvät siemeniä, jotka sinulle kauniisti hedelmöivät ijankaikkisuudessa; opeta minua sinun esimerkkiäsi seuraamaan, sillä sinä olet jo paljon tehnyt, ja minä vielä niin vähän.

Hän puhui aina monta ylösrakentavaa ja opettavaa sanaa heidän sieluinsa tilasta, ja näytti heillen, kuinka rakkaudella Jumalata ja ihmisiä kohtaan tavoitetaan sydämmen puhtain autuus sekä tässä mailmassa että ijankaikkisuudessa. Nämät rukoushetket vaikuttivat paljoa enemmin heidän parannustansa, kuin esivallan uhkaukset ja rankaistukset.

Ja muut eivät tohtineet ruveta etsimäänkään. Jos joku olisi semmoista yrittänyt, olisi paikalla ollut hukassa. Kadotettu sekä ajassa että ijankaikkisuudessa. Niin häntä suojeli vanhurskauden maine. Sitäkään vanhimman lapsen syntymisjuttua ei enää kukaan uskaltanut muistaa. Aina vaan säälitellen puhuttiin, kuinka työlästä on olla "juopolla miehellä niin hurskas vaimo."

Ole Sinä minun vieressäni rakastetun Poikasi, Jesuksen Kristuksen, tähden, joka on minun puollustukseni, minun kilpeni ja linnani." "Oi Herra, minun Jumalani, missä Sinä olet? Tule, tule; minä olen valmis valmis luopumaan hengestäni Sinun totuutesi tähden, kärsivällisesti kuin lammas. Se on oikea asia, ja se on Sinun oma asiasi. Minä en tahdo poiketa Sinun luotasi, ei nyt eikä ijankaikkisuudessa.