Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. heinäkuuta 2025
Haukansilmä ei huoli päänahoista, niinkuin indiani-raukka, vaan taistelee urhoollisen keltanaaman tavalla. Bisam-rotta ei ole valkea eikä punainen, ei eläin eikä kala. Hän on vesikäärme, väliin järvessä, väliin maalla.
Minä näen mutta en näe yhtään valkeaa miestä; siellä ei näy muita kuin hurskasmielisiä, urhollisia indiania. Hyvästi, Haukansilmä te menette valkeain miesten taivaasen, mutta minä menen isäini luokse. Käskekää panna Mohikanin jousi, tomahavki, piippu ja Wampumi hänen hautaansa, sillä hänen lähteissään on yö, kuten silloin kuin sotilas lähtee sotajälelle, eikä hän voi pysähtyä niitä etsiäksensä."
Kun olen saapunut linnaseen ja istun syömään Bisam-rotan leipää, juttelen ja nauran hänen tytärtensä kera, silloin pitää minun niin sokaista hänen silmänsä, ett'ei hän näe oveakaan, mitä sitten lähintä maata." "Hyvä; Haukansilmä olisi oleva Huroni. Hänen syntyperänsä on ainoastaan puoleksi valkea." "Tässä kohden erehdytte, Huroni, niin suuresti, kuin jos pitäisitte sutta metsäkissana.
Tässä Hurryn keskeytti karkealla kädellä suuta vasten lyönti, merkki, että yksi villeistä ymmärsi niin paljo englannin kieltä, että hän miehen puheesta vähäisen ymmärsi. Heti sen jälkeen loittonivat intialaiset rannalta syvemmälle metsään, ja Hurry ynnä Hutter seurasivat heitä estelemättä. Neljäs luku. Tukala tila. Eräs seikkailu. Haukansilmä oli nyt yksin kohtalonsa nojassa.
"Sen lupaan teille", vastasi Haukansilmä ojentaen lupauksensa vakuudeksi oikean kätensä. "Mutta kerropa", pyysi Hutter nuorukaista, "kuinka näihin kaukaisiin seutuihin olet tullut? Mikä on varsinaisesti syynä tänne tuloosi?" "Tuopa on pian sanottu, Hutter ukkoseni", Haukansilmä vastasi. "Saattepa kuulla kertomukseni: Olen nuorimies, tähän asti vielä saamatta sotakenttää polkea.
"Tämä nyt on delawarelainen Chingachgook!" sanoi Haukansilmä molemmille tyttärille esitellessään vierasta, jota nämät arkin ovella ystävällisesti tervehtivät, jonka jälkeen molemmat miehet lähtivät kajuuttaan asioistansa neuvottelemaan ja päättämään.
Haukansilmä, huomaten vaaran, nousi yht'äkkiä ylös ja tähtäsi pyssyllään. Kuitenkin hän maltti silmänräpäyksen; oli näet ensimmäinen kerta, jolloin hän ihmistä tähtäsi. Mutta kun näki, että tässä oli valikoiminen sen välillä joko tappaa taikka tulla tapetuksi, niin hän laukaisi ja surkealla huudolla kaatui intialainen maahan. Oudot tunteet valtasivat tässä silmänräpäyksessä Haukansilmän.
Viimmeisen silmäyksensä, jossa laupeus ja anteeksianto kuvastui, hän loi Haukansilmään. "Hänen henkensä on haihtunut", sanoi Haukansilmä surullisesti ja nosti maahan vaipuneen ruumiin istuvaan asentoon kallioseinän nojaan.
Metsäläinen oli Mingo, se on tosi, enkä epäile ollenkaan, että hän on ja koko elinaikansa tulee olemaan kirottu matelija ja maankulkija, mutta tämä ei ole mikään syy, jonkatähden unhottaisin lahjani ja värini. Ei, ei, antaa hänen mennä; jos kerran vielä tapaamme toisemme pyssy kädessä, niin silloin saamme nähdä kummallako on rohkeampi sydän ja tarkempi silmä. Haukansilmä!
Muun muassa Chingachgook kertoi taipaleella järvelle kohdanneensa parven Irokeessejä, joiksi vihollismielisiä intialaisparveja myös kutsutaan ja heidän läheisyydessään huomaamatta tuntikausia oleskelleensa. "Hyvä Käärme", puuttui Haukansilmä hänen puheesensa, "kuulitko mitään vangeista heidän luonansa, näiden tyttösten isästä ja eräästä Hurry nimisestä ystävästään?"
Päivän Sana
Muut Etsivät