Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. kesäkuuta 2025
Jossain tässä aivan lähellä Hannesta ja kuitenkin hukkumaisillaan vieraan kaupungin pohjattomiin syvyyksiin! Yhä kasvavaa sydämmen ahdistusta tuntien hän kirjotteli listaan ne lapset, joista sitten vielä aikoi merkitä erikseen mahdollisimmat ja lopulta näiden joukosta sen oikean löytää.
Mutta Hanneksen äiti? Kerttu sulki ikkunan ja sanoi Kustaavalle, että Hannesta kysytään. Mutta oliko nyt Kustaava kuullut, että kysyttiin häntäkin, alas pihalle se ainakin meni. Ja siellä vaan vähän aikaa puhui everstin pojan kanssa, joka oli jo menossa, kun Kerttu raotti ikkunaa kuullakseen mitä he puhuvat. Ei kuullut. Kustaava tuli sisälle ja rupesi kohta pukeutumaan.
Mutta Kerttu tuli ja sanoi: Nyt täti kulta, menkää, en jouda ja paha on vielä sekin, että illalla juuri kolmen päivän perästä täällä on vieraita enkä voi silloin tulla Hannesta näkemään, mutta mitä siitä! Kuinka et sinä tulisi, johan Hannes pahastuisi! Kerttu nosti silmäkulmansa ja alas katsoen sanoi: Vielä mitä, hän nyt siitä välittäisi! Mutta itse oli onnensa huipulla Kustaavan sanoista.
Sillä välin kun vieraat näin istuivat ringissä Hannesta odottamassa, oli hän kuitenkin aikaa sitten Helsingissä. Hän oli tullut jo aamulla voidakseen ensin käydä komendantin ja pataljoonan päällikön luona tervehdyksellä ja rauhassa suorittaa muut viralliset asiansa.
Tämä odottamaton toivon menettäminen masensi Hannesta niin, ettei häntä haluttanut enää väsymystänsä vastustaa, vaan hän herpautui voimattomana käytävän päässä olevalle halkolaatikolle istumaan ja otti molemmin käsin ohimoistansa. Apina lähestyi häntä uudelleen. Herra luutnantti, ihminen on erehtyväinen, enhän minä puhui hän koettaen lieventää sanojensa vaikutusta.
"Lupaan, jos se vaan on sallittavaa laatua," vakuutti isä. "Minä rakastan Hannesta ja hän rakastaa minua." "Hannesta!" ärjäsi isäntä inhoten. "Vai Hannesta! Mitä olet ajatellut sitä tehdessäsi?" pauhasi hän vihassaan. "Mikä on Hannes? Köyhä renki, köyhä, kuin rotta, ja sinä sinä olet rikkaan rusthollarin ainoa tytär! Oletko ollut hullu, vai viisas sellaisia ajatellessasi? Sano!"
Jättäessään koulun Hinkki sanoi tovereille: Totelkaa Hannesta, niin ei ne teille mitään mahda. Ja kapteenin rinta kohosi ylpeästi. Opettajat olisivat kyllä hänetkin erottaneet yhdessä Hinkin kanssa, mutta he toivoivat hänen vielä parantavan tapansa, kun Hinkin vaikutusvalta nyt lakkasi. Senvuoksi he päättivät jättää kapteenin toistaiseksi kouluun.
Koko viikon oli hän kuin sairas. Hän ei puhunut kenellekään mitään; kukaan ei puhunut hänelle mitään. Yksinään käveli hän usein Leppäniemen kalliolle, joka oli hänelle rakas paikka. Siellä oli hän kerran vannonut rakastavansa Hannesta, siellä olivat he vannoneet uskollisuutta toiselleen. Siellä hän hetkeksi unhotti tuskansa, muistellessaan armastansa.
Päivän Sana
Muut Etsivät