Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. kesäkuuta 2025
Vikin puutarhaan kokoontuneet lähtivät satamaan. Juuri heidän tullessa laski harmaaksi maalattu vene laituriin, ja englantilaiseen matkapukuun puettu nuori mies juoksi portaita ylös. Se oli Hamren sisarenpoika ja perillinen, konsuli Robert Gil. Hänellä oli omituisen pitkät kasvot, hiukan riippuva alahuuli ja suuret, petomaiset hampaat. Hän oli kaupungin ensimmäinen sporttimies.
Hän on jostain etelästä päin ja tuli tänne Hamren palvelustyttönä. Hän oli hiljaisin ja siivoin ihminen, mitä ajatella voi. Pahaksi onneksi oli hän myöskin kaunis, jonka muitten muassa myöskin Gil huomasi. Minä luulen, että hän oli syypää siihen, että tyttö luopui paikastaan ja alkoi ommella ihmisille. Mutta Gil ei jättänyt häntä rauhaan. Sitten lähti tyttö kaupungista ja matkusti pohjoiseen päin.
Knut oli ensi kertaa Hamren talossa. Hamre oli jo kauvan halunnut kutsua häntä luokseen. Nythän kuultiin vaan hyvää nuoresta miehestä. Kuin hän oli herennyt olemasta vaarallinen, oli hänestä tullut hauska. Kaikki häntä kiittivät niin miellyttäväksi, niin viehättäväksi.
Höyrylaiva, josta lauastiin kunnialaukauksia, oli tuonut vieraita kaupungista. Niitä kuljetettiin nyt perille Hamren vaunuilla ja hevosilla. Sikäläiset perheet tulivat vaatimattomasti trilloilla, kärryillä ja kiesseillä. Muutamat yksinäiset herrat tulivat jalan. Hamren maatalo oli rakennettu sveitsiläiseen malliin verandain ja altaanein kanssa: Se oli yhtä hyvin hoidettu kuin sen omistaja.
Siten levisi yli kaupungin, että Maria Hansenin lapsi oli hymyillyt. Niin tuli Kurt myöskin Hamren suljetulle talolle ja tunkeutui sisään korkeakattoiseen, tummaseinäiseen huoneeseen, jossa konsuli, se on Gil, piti konttoria. Hän syöksyi sisään koputtamatta ja tuli hyvin päättäväisen näkösenä istumaan tyhjälle paikalle kaksoispenkkiä, jossa Gil teki työtä.
Minä tunsin kyllä syyt, minä, sekä Hamren että papin, pitääkseni niitä syvästi siveellisinä. Sitten aloin risteillä. Annoin Hamren pienetä sopivalla tavalla ja viimein kadota pastori Fonnin ohuen olennon taa, joka itseäni kehumatta oli erinomaisen kunnioitettava temppu. Ei se ollut niin paljon tukkukauppias, joka vastusti avioliittoa, kuin Fonn.
Ja nyt oli hän päälle päätteeksi saanut kutsumuksen suurille juhlapäivällisille Hamren maatalolle sen päivän iltapuoleksi k:lo 5:een, eikä se häntä edes huolestuttanut, vaikka hän tiesi, että hän siellä joutuisi yhteen kauppias Vikin kanssa, joka Brandtin perheen hämmästykseksi ei ollut tullut heille asumaan, vaan Hamreen. Kaikki tämä oli todellakin hyvin kummallista.
Mutta, nähkääs, Hamren talolla on aina ollut huolellisesti kalkilla sivelty ulkopuoli te ette siinä löydä mitään vikaa, ette pienintäkään halkeamaa, ja tämähän oli skandaali.
Päivän Sana
Muut Etsivät