Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. kesäkuuta 2025
Oli jotakin aivan odottamatonta ja ihmeellistä nähdä, kuinka nämä kuusi upseeria kohtasivat toisensa rintamien välillä, puristivat toistensa käsiä ja valonheittäjän häikäisevässä valossa tarjosivat toisilleen tupakkaa. Aivan haltioissaan alkoivat meidän poikamme kiihkeästi taputtaa käsiään. Kun upseerimme palasivat, tuli meidän vuoromme.
"Tuo Elsakin, iso tytön torvelo, sehän se nuo toisetkin villitsee, eihän nuo ennen ole niin riekkuneet. Kas niin! jopahan saivat kupin lattialle, siellä se nyt tuhannen palasina... Ja tuon paraan kivikupin..." Inka Pieta oli ihan haltioissaan ja pyöräytti Elsan käsipuolesta toiseen huoneesen.
Nyt oli talvi, ja Eevi oli lähdössä kotiin joululuvalle viimeistä kertaa, koulutyttönä, sillä ensi keväänä oli hänen määrä suorittaa loppuun kurssinsa Helsingissä. Hän oli vallan haltioissaan ajatellessaan läheistä kotiinlähtöä, ja hänen iloansa lisäsi se, että hän sai hyvän ystävänsä, huone- ja luokkatoverinsa Elsan mukaansa. Iltaa ennen lähtöä malttoi Eevi tuskin mennä maata.
Ja koska tämä katu oli läheisyydessä, antoi Mathieu hänen kuitenkin nousta vaunuihin ja sanoi jättävänsä hänen sisarensa portille. Vaunuissa oli Cécile niin haltioissaan, niin onnellinen nähdessään unelmansa vihdoinkin toteutuvan, että hän ei tiennyt miten kiittää Mathieutä. Kyyneleet tulivat hänen silmiinsä, hän nauroi ja itki samalla kertaa.
Aslak oli haltioissaan. "Jumala siunatkoon sinua, anna mun suudella sua!" Ja hän suuteli Liviä kerta toisen perästä, sulkien hänet syliinsä, tulinen kun oli luonnoltaan. "Suuri Jumala, kuinka kaunis sinä olet!" Hän suuteli Liviä vielä kerran. "Nyt sinä aina seuraat minua, eikö niin? Tästä päivästä me kuulumme yhteen".
"Teen sen aivan mielelläni." "Tahdotko todella?" riemuitsi Friedrich ja alkoi hyppiä aivan haltioissaan. "Silloin on hevonen jo käteeni käymässä. Oletpa oikein hyvä ja kyllä sinusta isälleni olen puhuva ja sinua kiittävä jotta hänkin sinuun mieltyy. Tuossa paikassa menen hänen luokse." Jo teki lähtöä, mutta ei ehtinyt varsin ovelle asti. Ovi aukeni näet ja Friedrichin isä tuli sisään.
Merimiehet juoksivat reippaina toimissaan laivankannella, ja ne, jotka olivat kiinni köysissä, hoilottivat iloista merimieslaulua. Kaikkea tätä katseli ja kuunteli isä kuin haltioissaan. Ja vihdoin yhtyi hänkin lauluun, joka näkyi hänelle vallan tuttu olevan. Kun vihdoin kala nykäsi onkeani, katsahdin minä nopeasti isääni, vaan hän näytti niin kummalliselta.
Vähän aikaa kreivin mentyä tuli tupaan talon rakastettava emäntä, nuori pappilan muori sillä ainoastaan piispan puolisoa kutsuttiin siihen aikaan rouvaksi ja hänen helmoissaan seurasi neljä poikaa, kaikki hänen omiaan, suurta ääntä pitäen ja aivan haltioissaan kaikesta siitä kummasta, mitä olivat nähneet. Ruhtinattaren ratsastusviitta, joka oli heitetty penkille, sattui kohta tulijan silmään. Tyttö juoksi kätkyen äärestä hänen syliinsä ja huudahti:
No, käykäämmepä ylös, olen hyvin iloinen, puhui Maslennikof haltioissaan, ottaen Nehljudofia käsikynkästä ja lihavuudestansa huolimatta nopeasti vieden häntä ylös. Maslennikof oli erittäin iloisessa mielentilassa, jonka oli synnyttänyt ylhäisen henkilön hänelle osoittama huomio.
Hän ei pysynyt enää paikoillaan, vaan käveli edestakaisin, meni ulos ja tuli jälleen takaisin monta monituista kertaa päivässä, ja kuljeksi välistä talosta taloon haltioissaan aivan kuin jonkinlaisen ikävän kuumeessa.
Päivän Sana
Muut Etsivät