Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 9. kesäkuuta 2025


Kuitenkin tahdomme nyt jättää heidät tuokioksi ja palata siihen huoneesen, johon äsken jätimme herra Mörk'in. Kun parooni Gyllenström oli, kuten äsken kerroimme, lähtenyt siitä huoneesta linnan alakerrassa, jossa hänen taloudenhoitajansa asui, otti tämä kiiruusti seinältä pienoisen sarvilyhdyn, sytytti kynttilän siinä sekä kääri sitten ympärilleen avaran ratsastusviitan.

Jos voitaisiin näille saada aikaan jotkut kelpo kepposet, niin olisipa tuo kostoa himoavalle Skyttelle mieliksi. Hän onkin jo ryhtynyt valmistaviin toimiin." "Saammeko kuulla, mihin toimiin?" kysyi vieraanvarainen isäntä. "Tänäpanä viettää, niinkuin kaikki tietänette, kuningattaren suosikki Gyllenström häitään.

Sen perästä läksi Gyllenström ulos huoneesta, ja hänen askeleensa kuuluivat vielä hetken aikaa kaikuvan linnan kiviportailla. Ehdittyänsä alakertaan kiiruhti parooni askeleitansa, käyden avaran etehisen toiseen päähän. Siellä avasi hän oven, josta tultiin suureen asumattomaan huoneesen.

Eversti Stålsköld antoi kätensä hiljalleen vaipua alas. Hän näytti ensi silmänräpäyksessä ikäänkuin joutuneen hämille paroonin sanoista ja heitti vakaisen silmäyksen omaan sydämeensä, jossa hän myöskin keksi kuvan, joka ulkonaisissa piirteissä muistutti sitä hirvittävää kuvausta, minkä Gyllenström juuri oli esittänyt hänelle.

Ylpeänä siitä että oli onnistunut saamaan tuon aseiden käyttämisen paljoa paremmin kuin taitavaan sanakiistaan tottuneen sotilaan suullisesti puolustamaan menetystapaansa, loi parooni Gyllenström nyt Stålsköld'iin arvokkaan katseen ja vastasi: "Kavaluus ei ole koskaan saastuttanut minun ikivanhan vaakunaani puhtaita värejä, ja minun kunniasanani lienee toki yhtä luotettava kuin teidän!"

Majuri Gyllenström jätti hänelle etuvartioston päällikkyyden ja lähti itse ratsastamaan Vanhaankartanoon. Tällä välin olivat venäläiset kuljettaneet tykkejä Pappilanmäelle ja alkoivat niillä ampua meikäläisiä. Majuri Fraser nousi eräälle puolen sylen korkuiselle kivelle ja tarkasteli vihollisen hommia. Joukossamme oli Porvoon pappi, joka etuvartioston mukana oli seurannut kaupungista tänne.

Paroni Gyllenström pysyi yhä edelleen tyynenä. "Teidän tulisi ajatella sanoi hän että minä olen loukattu ettekä te. Se seikka, että te olette menetellyt konnamaisesti on päivää selvempi eikä kaipaa todistuksia. Kapteeni Stålsköld seisoi paronin edessä murtuneella mielellä.

Vastenmielisesti ja ainoastaan estääksensä kaiken mahdollisuuden tiedustelemiseen, oli parooni nyt päättänyt ryhtyä siihen toimenpiteesen, joka taasen saattoi hänen vankihuoneen kolkkojen muurien ulkopuolelle. Parooni Gyllenström ja eversti Stålsköld jatkovat matkaansa, jonka edellisessä olemme nähneet heidän alkavan.

Päivän Sana

punaisenruskeassa

Muut Etsivät