Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. heinäkuuta 2025
Kun Jeanne oli täydellisesti toipunut lapsivuoteestaan, päätettiin käydä vastavierailulla Fourville'n perheessä ja myöskin esitellä itsensä markiisi Coutelier'lle. Julien oli eräästä huutokaupasta ostanut uudet yhden hevosen vedettävät vaunut, voidakseen ajella kahdesti kuukaudessa.
Nuoren pariskunnan oli sinä talvena määrä asua koko ajan Peuples'issa lopullisesti siellä järjestääkseen kotinsa, tottuakseen oloon siellä ja mieltyäkseen seutuun, missä koko heidän elämänsä oli kuluva. Heillä oli lähistöllä muutamia naapureita, joille Julienin oli esiteltävä vaimonsa. Ne olivat Briseville'n, Coutelier'n ja Fourville'n perheet.
Mutta silloin kirkkoherra ei enää malttanut, vaan alkoi puhua selvästi: Minulla. on täytettävänä ikävä velvollisuus, rouva varakreivitär, mutta en voi menetellä toisin. Pappina minun on pakko ilmoittaa teille asia, josta te voitte tehdä lopun. Tietäkää siis, että miehenne elää rikollisissa väleissä rouva de Fourville'n kanssa. Jeanne painoi päänsä alas alistuvaisena, masentuneena.
Kuinka muutoin voin lähteä ilman todisteita! Siihen minulla ei edes ole oikeutta. Pappi nousi ja sanoi vapisten: Tuo on vain kehnoa pelkuruutta teissä, rouva; luulin teitä toisenlaiseksi. Te ette ole kelvollinen saamaan Jumalalta armoa. Jeanne vaipui polvilleen: Oi, minä rukoilen teitä, älkää hylätkö minua, neuvokaa minua! Lyhyesti lausui silloin pappi: Avatkaa herra de Fourville'n silmät!
Mutta eräänä iltapäivänä toukokuun alussa, kovan tuulen vallitessa, istui Jeanne lukien uunin edessä, kun hän yht'äkkiä näki kreivi de Fourville'n tulevan jalkaisin ja niin kiireesti, että hän luuli jonkun onnettomuuden tapahtuneen. Jeanne riensi häntä vastaan, ja kun oli tullut hänen eteensä, luuli hän kreivin tulleen hulluksi.
Paroni, hänen vaimonsa ja varakreivi kävivät vierailulla Fourville'n perheessä, jonka Julien näkyi jo tuntevan hyvin, vaikk'ei voitu oikein selittää, kuinka tämä tuttavuus oli syntynyt. Toinen juhlallinen vierailu vaihdettiin Briseville'n perheen kanssa, joka edelleen piileskeli untelossa rakennuksessaan.
Toisinaan taas kävi heillä Fourville'n perhe, jonka kanssa tuttavuus kasvoi kasvamistaan. Kreivi näkyi olevan ihastunut Pauliin ja piteli häntä polvellaan koko vierailuajan, jopa koko päiväkaudenkin. Hän piteli hellävaroin poikaa isoissa jättiläiskäsissään, kutitteli hänen nenänpäätänsä pitkien viiksiensä kärjillä ja suuteli häntä äidin tapaan oikein intohimoisesti.
Iltaan asti käveli hän sitten aivan yksin äitivainajansa kujanteessa pakahtuvin sydämin ja mieli masennuksissa, ja lausui epätoivossaan nyyhkyttäen hyvästit avaruudelle, puille, plataanin juurella seisovalle madonsyömälle penkille, kaikille noille tutuille esineille, jotka tuntuivat kuin painuneen hänen silmiinsä ja sieluunsa, pensaikolle mäenrinteellä, josta näkyi koko lakeus, jossa hän niin usein oli istunut ja josta oli nähnyt kreivi Fourville'n juoksevan Julienin hirveänä kuolinpäivänä, vanhalle latvattomalle jalavalle, johon hän niin usein oli nojautunut, ja koko herttaiselle puistolleen.
Kotiin palatessa sanoi Julien: Jos tahdot, lopetamme tähän vierailumme. Fourville'n perhe riittää ainakin minulle. Samaa mieltä oli Jeannekin. Joulukuu kului hitaasti, tuo pimeä kuukausi, joka on kuin synkkä luola vuoden pohjalla. Kuten edellisenäkin vuonna, alkoi taas suljettu elämä.
Kerran tapasi hänet sillä matkalla Julien, joka oli tullut myöhään kotiin päivällisiltä Fourville'n perheessä, ja sen jälkeen suljettiin nuori äiti lukon taa huoneeseensa, jotta hän pysyisi vuoteessaan. Ristiäiset tapahtuivat elokuun lopulla. Paroni oli isäkummina, täti Lison äitikummina. Lapsi sai nimet: Pierre Simon Paul, mutta häntä oli nimitettävä Pauliksi.
Päivän Sana
Muut Etsivät