United States or Pitcairn Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
»Ka!» myönteli esimies, pyöritteli sikaria, liistaroiden sen irtautuneet lehdet sylellä kiinni ja alkoi puhella: »Niitä kun aina on hulluja maailmassa niin... On hyvä, että niilläkin raukoilla on kunnollinen hoitola.» Eulaliina aivan kainosteli. Tuskin uskalsi salavihkaakaan Sakariin katsahdella.
»Kyllähän se on parempi, että on vaimo... Kaikilla patriarkoillakin ja muilla raamatun miehillä oli vaimo», selitteli ja myöntyi hän jo. Asia oli kohta ihan valmis. Kun hän vielä siinä kuitenkin viivytteli kosimista, niin Eulaliina alkoi maireasti, ikäänkuin kuherrella, kiihdyttää. Hän tekeytyi ujoksi, hymyili lämpimästi ja nyt pyyhki esiliinaansa siitä polvilta.
»Mutta se ... maallinen viisaus ja ylpeys vetää, ja johtaa sokeankin siihen paulaan», selitti hän syynkin, miksi köyhät kevytmielisesti naimisiin menevät. Viisaus se on turmellut maailman siinäkin. Ja niin jatkui rauhallinen juttelu. Eulaliina juotti aivan vehnäiskahvit. Kaikki tuntui nyt niin kodikkaalta ja valoiselta. Kissa kehräsi sängyssä sikeässä unessa.
Asia selvisi. Ainoastaan Eulaliina siinä istui ymmällä asiastansa. Mutta Anna-Liisa selvitteli hänellekin. Kuultuansa jo vallesmanniltakin, että Sakari oli kihlannut itsellensä toisen emännän, puheli hän Eulaliinalle: »Niin jotta sinutko se aikoi naida?» Ujostutti vastata.
»Niin no... Se oli vain kihlaus vasta ja... Sotki sillä, kun sanoi, jotta on hänellä viisautta liiaksikin», koki hän toki selittää ja kiertää. Tukalaa! Aivan sitä Eulaliina parkaa tuli sääli. Liekö Sakarikin hieman ujostellut, koskapa lähti kamarista sitä toista tupakkakukkaroansa hakemaan.
Eulaliina jatkoi: »Vaikka siinä ei silloin mitään pahaa olekaan, sillä kuka sitä nyt herännyt saarnamies semmoista mutta... Sittekin pahat kielet saavat siitä maitoa kirnuunsa.» Yhä selvemmin hän puhui ja vihjaili, selitti ja koki punastuakin, sekä hämmästellä. Ja Sakarikin lopulta huomasi asian. Liika viisaan alttiudella oli hän oitis valmis kauppaan.
Leikkiä hän uskoi semmoisen puheen olevan ja oli onnellinen, kun Sakari oli hänelle näin hyvä ja läheinen, että jo tuolla tavalla leikitteli. »Se on, kuule Eulaliina, vähän kauhea vika ihmisessä, että on liika viisas. Se on kuin olisi paha liikavarvas päässä kolottamassa», tenäsi Sakari toistamiseen. Sitä leikkisää! Eulaliina hymyili yhä onnellisempana.
»Aamen!» kertasi koko tämä villi, uskolle altis seurakunta ja sitä tietään alkoi hurjaa ravia painaa Sakarin nykyistä päämäärää: vaimoa, Eulaliinan kotikylää kohti. Tultiin jo perille. Tietysti Eulaliina hermostui. Pää meni sekaisin. Mutta pian hän tointui. Sakari, näet, kertoi hänelle siitä vallesmanni Kaksinaisen antamasta neuvosta: että viisaalla puheella voi hallita hullut.
Vasta kosittuansa hän tunnusti vikansakin, ilmoittaen: »Mutta on ne minullakin omat vikanikin... Että etkö pelkää niitä?» »Niin no... Mitäpä minä niistä», tapaili Eulaliina onnellisena. Sakari ilmoitti silloin äkkiä: »Minä olen liika viisas.» Eulaliina hymyili.
Kaino Eulaliina levitteli ja virutteli esiliinaansa. Oli tämä kuin Herran lähettämä. Pastori Pöndiselle hän oli kiitollinen kaikesta. Esimies johtui puhumaan avioliittokysymyksestä, varsinkin irtaimen väen.