United States or Bhutan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Minne tuota käytävää myöten pääsee?» »Omaan kamariini seinäverhon taakse», selitti maassa makaava aatelisherra. »Kuinka pääsen sieltä linnanportille?» »Suuren salin etuhuoneen, passarien odotushuoneen, suuren vartijatuvan » »Jotka kaikki ovat täpötäynnä sotamiehiänne, puoluelaisianne ja palvelijoitanne? Se ei millään muotoa kelpaa minulle, korkea herra.
"Tätinne osti toissa päivänä pienen, viehättävän silkki-villakoiran. Schäfer on harmissansa, hän ei siedä sitä häijyä eläintä." Hän vaikeni äkkiä ja kuunteli: vakavia miehen askeleita kuului portailta, ne astuivat etuhuoneen yli ja viipyivät tuokion aikaa oven takana.
Etuhuoneen lamppu paloi yhä himmeämmin, ja varhainen kesäaamu alkoi sarastaa koillisessa Valdemarin niemen takaa Eläintarhasta päin. Yön valvonnasta väsyneenä vaipui nuorukainen tuolille, pää nojautuneena ikkunanpieleen, ja nukkui vasten tahtoaan niin sikeästi, ettei herännyt ennenkuin aurinko jo oli korkealla taivaalla. Hämmästyneenä hän hyppäsi ylös.
Tässä eräs parlamentinjäsen tuli puhumaan Mr Belvoir'in kanssa tärkeästä asiasta, jota ehdoiteltaisiin lohenpyynnin valiokunnalle, johon he molemmat kuuluivat; ja Kenelm kulki kumppaninsa, Sir Peter'in, kanssa täpö täynnä olevan etuhuoneen läpi ja katosi.
"Hyi Aina, kuinka sinä olet paha!" lausui Elli avatessaan toisenkin puolen etuhuoneen ovea, ikäänkuin ei yhdestä puolesta olisi sovittu sisälle menemään. "Mitä joutavia! tosiasioitahan minä puhun. Niin oikein, tehkää hyvin ja käykää sisään. Pappa meni juuri pellolle, vaan hän tulee paikalla, minä panen Tiinan häntä käskemään; sillä aikaa saatte tyytyä meidän seuraamme", puhui Aina.
Portailla tapasivat he portinvartijan lyhty kädessä, ja sen valossa menivät he porstuan, sekä toisenkin etuhuoneen läpi pienempään, kahden kynttilän valaisemaan huoneesen, jonka seinät olivat sivellyt viheriällä öljymaalilla.
Me emme voi lukita ovea". "No odota, Böske, minä nousen ylös ja menen maata sinne, te saatte äidin kanssa tulla tänne". Sen sanottuaan nousi hän vuoteeltaan, puki yllensä, astui ulos kamarista, laski siihen naiset, riisui uudestaan vaatteensa ja meni levolle etuhuoneen vuoteesen, joka oli niin kylmä, että hänen hampaansa kalisivat.
Puoleksi lakastuneet pihlajanoksat ja suuri koivu kartanopihan keskellä osoittavat, että juhannuspäivä on äsken ollut. Pikkuinen kolmivuotinen poika hyppii matka-arkun ympärillä, joka vastikään on nostettu etuhuoneesen. Hän nauraa ja on iloinen. «Kun itä tulee takatin, tuo hän Takulle makeitia«, puhuu poika. Etuhuoneen portaalla istuu kolme miestä. He ovat keski-ikäisiä.
He eivät enää voineet kaikessa vaatimattomuudessa sulloa seurapiirivieraitaan pariin pieneen huoneeseen, ja suorastaan välttämättömänä täytyi pitää kunnollista vierashuonetta, jossa saattaisivat palkita sen rakastettavuuden, mitä erinäiset maaseutututtavat heitä kohtaan osoittivat, puhumattakaan siitä, että he konttorin lisäksi välttämättömästi tarvitsivat etuhuoneen, missä konttoristi Tobiesenilla olisi pulpettinsa ja paikkansa.
Pankaa portaitten alle ... kas niin. No, pojat, nyt tulta! Arhip aukasi lyhdyn ja Dubrovskij sytytti päreen. Kuuleppas, Arhip, minä luullakseni kiireessäni suljin etuhuoneen oven, mene pian avaamaan se. Arhip juoksi porstuaan ovi oli auki. Arhip sulki sen ja väänsi lukkoon jupisten puoliääneen: vai vielä avaamaan! ja tuli Dubrovskijn luo.