United States or France ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mutta kun hän jälleen on Porvoossa ja näkee intohimon vuosi vuodelta kuvastuvan yhä vaativampana, yhä pakottavampana niiltä kasvoilta, jotka ovat hänelle rakkaimmat kaikista, tulee hän epätoivoiseksi. Hän on onnistunut voittamaan takaisin ei vain rouva Runebergin hyväntahtoisuuden, vaan myös hänen lämpimän ja hartaan ystävyytensä.
Hän tiesi, että he kuulivat hänen huutonsa; vihdoin oli hän epätoivossansa sillä tuska saatti hänen epätoivoiseksi itkein, vieläpä kovasti huutaen rukoillut heitä häntä armahtamaan ja tulemaan luoksensa, mutta ei yksikään ääni vastannut, ei mitään ääntä kuulunut jonka hän luuli olevan seurauksena heidän pelkäämisestänsä taudin tarttumista.
Tämän sanottuansa suvaitsi majesteetti jatkaa peliä innolla, joka teki Elyséen vallan epätoivoiseksi, sillä muuten olisi hän tahtonut rientää heti paikalla ilmoittamaan kuningattarelle tiedon sen ehdotuksen menestyksestä, jota tämä ei uskaltanut itse esittää.
Mutta kuin tämä oli puolen toista vuoden vanha, ja voi sekä kävellä että puhua, tuli kova keuhkotulehdus ja päätti pienokaisen elämän. Kuin lääkäri selitti kaiken toivon menneen, ilmoitin minä sähkösanomalla Katarinalle. Hän saapui kaksi tuntia ennen hänen kuolemaansa. Vaikka hän oli paljon saanut kärsiä lapsensa tähden, suri hän nyt kuitenkin itsensä aivan epätoivoiseksi.
"Eivätpä näkyneet tietävän. No, vaivaismakasiinille kanssa käskivät mennä." Tuo tuntui jo Sannasta paremmalta: "Paljonko luvattiin sieltä?" hän kysyi. "Ei luvattu mitään, käskettiin vaan mennä sinne." Vähän päästä muuttui Sannan kiukku epätoivoiseksi valitukseksi. Olihan hän niin varmana pitänyt, että kunnalta saa nyt palo-apua.
"Mikä tekee sinut niin epätoivoiseksi, lapsi?" sanoi äitini. "Se ei ole sinun tapaistasi, ja se on kuin sinulla olisi liian vähän luottamusta Jackiin.
Mutta jo näitä sanoja kirjoittaessaan hän joutui epätoivoiseksi kynänsä hitautta. Hänellä olisi ollut niin paljon sanottavaa ja olisi halunnut sanoa! Oli aivan kuin Esterin äiti-vainaja olisi istunut hänen ääressään ja katsoen häntä läheltä silmiin kehoittanut: Juho, neuvo lasta, neuvo. Sinä osaat ja sinä tiedät, olet itse kokenut.
Sinun kehoituksestasi tuli näiden seinien sisäpuolelle paha henki, joka yhdellä silmäyksellään puhalsi elämän hänen rinnastaan... Voi minua, etteivät silmäni ikinä olisi nähneet Helioksen valkeutta!... Voi minua! voi minua!" Hän korotti korottamistaan ääntään, kunnes se vihdoin yltyi aivan epätoivoiseksi. Mutta samassa päätti Petronius äkkiä tehdä lopun koko pelistä.
Minun itkuni kävi yhä kiivaammaksi, kunnes se viimein muuttui epätoivoiseksi, suonenvedon-tapaiseksi nyyhkimiseksi, jota en enään voinut hillitä ja joka peljästytti Susannaa; sillä hän koetti saada minua vaikenemaan, lausui nimeni ja suuteli minua sillävälin niinkuin lasta saadaksensa minua tyytymään. Minulla oli niin suuri tarvis saada oikein lujasti itkeä, ettei sitä enää voinut hillitä.