Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. heinäkuuta 2025
Minun jäähyväistervehdykseni enolle. Minun viimeiset kyyneleeni, minun viimeiset kiitokseni enolleni'". Siinä oli kaikki. Mr. Peggotty seisoi kauan aikaa sen jälkeen, kuin olin lakannut lukemasta, yhä katsellen minua. Viimein minä uskalsin tarttua hänen käteensä ja pyytää häntä niin hyvin, kuin voin, koettamaan vähän hillitä itseänsä.
Se hoitakoon itse itsensä. Mutta minkätähden? Se ei liikuta ketään. En rupea enää koirana olemaan. Tahdon kuolla sotamiehenä. Mutta nythän on rauha. Se on sama. Minä tahdon tapella. Kai kerta tulee sotakin. Mutta ei kai kuningas voi sotaa hankkia, antaakseen enolle tilaisuutta tapella. Pennan täytyi myöntää, että se ei juuri ollut luultavaa. Mutta se on sama, arveli hän.
Häät ovat kahden viikon kuluttua. Voitko tulla kotiin?" Vastaus ei heti tullut, sillä isä oli ollut jossakin sisämaassa, mutta sitte saapui sanoma: "Koetan joutua. En tahdo Irenen onnen päivää viivyttää." Mutta muutama päivä sen jälkeen oli hän Irenen enolle, mr. Haveclelle sähköttänyt, että jos asianhaarat estäisivät hänen tuloansa määrälleen, olisi hän, eno, isän asemassa.
Yksinäisyys ei ole tädille eikä enolle voinut tulla kysymykseenkään ja niin kauan ovat he uudistaneet sanojaan: 'tervetulleet Tilderöd'iin! kunnes kesän kuluessa ovat saaneet vieraita alinomaa näkemään muka yksinkertaista elantoansa, kuten he sanovat. Mutta luulenpa, ett'ei kukaan lähde täältä huomaamatta, kuinka täti saa 'stiliä' kaikkeen.
Sanon sentähden enolle, että kultaa tehdään erään oppineen, Martti-tohtoriksi sanotun saksalaisen tai juutalaisen luona. Se on mitä suurin salaisuus. Ymmärrän. No, missä asuu tuo tohtori? Aningaisten tullissa. Ja Paul kertoi lyhyesti, missä tuo vanha rakennus oli. Hyvä. Seuraan sinua sinne, milloin aikasi myöntää. Tätä nykyä, sanoi Paul, täytyy minun valmistua erästä väitöstilaisuutta varten.
Niin ajatteli vanha Konrad, vaan piti ajatuksensa itsekseen, säästääksensä lempeältä äidiltä kaikki ennenaikaiset murheet. Mutta illalla alkoivat taas sotaiset kertomukset ja taas sykki Rietrikin nuori urotöitä haluava sydän liinaliivin alla; taas kiilsi silmänsä riemusta ja salaa sanoi hän enolle korvaan: "sotamieheksi sentäänkin tulen, rakas eno!"
Tämä oli kuitenkin minulle aivan vasten-mielistä; minä valitin hätääni enolle.
Mutta sinä et saa minua häiritä, vaan sinun pitää pysyä erillään eikä olla koko asiasta milläsikään, siksi että sanon sinulle: jo on kalu kunnossa, kunnioitettava eno Vanderstraten." Enolle tämä ehdotus ei näyttänyt aivan oikealta; hän ei luottanut sisarensa pojan taitavuuteen ja katseli häntä epäillen, kahden vaiheilla.
Päivän Sana
Muut Etsivät