Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. kesäkuuta 2025
Hautajaisten jälkeen jäin minä enolaan ja siitä saakka kasvoin hänen yltäkylläisessä, isällisessä kodissaan. Oma isäni tuli kyllä toisinaan mieleeni, mutta minä muistelin häntä vihalla äitini kärsimysten takia. Isäni pysyi edelleenkin poissa, ei kumminkaan aivan jälkiään näyttämättä. Vähän jälkeen äitini kuoleman tuli enolleni häneltä kirje, lähetetty Rio Janeirosta, Brasiiliasta.
Jää hyvästi ainiaaksi. Sovitukseksi rikokselleni ei riitä anteeksi saanti. "Ainoa mitä voin, on turvata aineellisesti asemaasi, josko sitä ottanet vastaan." Nopeasti nämä rivit silmäsin, juoksin sitte enolaan, josta lähetettiin minut hakemaan lääkäriä. Kotiin palatessani kulin samoja teitä kuin eilen tullessamme postista.
Oli yöllä hiipinyt vuoteelta ja mennyt ulos. Kiihkossa nousi äiti ylös, tarkasteli kaikki mahdolliset merkit, jotka olisivat saattaneet viitata minne isä oli mennyt. Onkivavat olivat paikoillaan pystyssä tikapuita vastaan, pyssy oli seinällä naulassa poronsarvien nojassa. Puutarhassa ei näkynyt mitään merkkiä. Sitte riensi äiti enolaan, siellä ei tiedetty mitään isästä.
Minne on matka? Enon luo Höljäkkään. Onko sinne pitkältä? Viipyy sinne mennessä kaksi rupeamaa, kun hiljalleen ajaa. Onko tämä isäsi hevonen? Ei ole. Korpisuon Antti sen minulle lainasi, että saan viedä nuo lapset enolaan. Ei meillä olekaan isää eikä äitiä, jatkoi poika koettaen puhua tyynesti, vaikka itku tahtoi voittaa.
Päivän Sana
Muut Etsivät