United States or Lesotho ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mutta tuotuamme hänen tänne, missä hän saa hengitellä raitista ilmaa rauhallisessa tienoossa, on tohtori sanonut merkillisen muutoksen tapahtuneen Ellenin tilassa. Hän on levollinen, nukkuu hyvästi, ja hänen silmissään havaitaan joku ahkeroiminen pysyä kiinni jossakin asiassa, joko menneessä tahi tulevassa ajassa.
Mene katsomaan, kuules, mutta palaa pian luokseni! Ellen seisoi ikkunan edessä ja katseli ulos kesä-yöhön. Hän arveli tarpeelliseksi että hänen rakastajansa näkisi ja kuulisi samaa, mitä hän oli nähnyt ja kuullut. Nyt seisoi Henrik taas ikkunan alla. Ellenin ei tarvinnut kysellä.
Ja lukemassa kirjaa? Vaan kuka se oli? Isä avasi silmänsä! Kuinka sinä voit? Hyvin! Kuka tuo poika on tuolla pöydän ääressä? Vieras nousi ja tuli vähän ujosti Ellenin luo. Se oli suuri pulska poika neljännellä- tai viidennellätoista, haparoivilla liikunnoilla, vaaleakasvoinen ja omituisilla silmillä, jotka aina ikäänkuin etsivät jotain huoneessa. Se on Henrik serkkusi! sanoi hra Jansen.
Ei koskaan kauan viipynyt ennen kun hän pani tuumansa toimeen. Hän meni talliin, pani loimen ja mahavyön Ruskon selkään ja vei sen taka-ovesta ulos niitty-tielle. Rusko tunsi Ellenin ja nuoli hänen kättänsä. Hän lupasi sille suuren ruiskakun jos se kantaisi häntä oikein sievästi eikä heittäisi häntä selästänsä, ja sitten kapusi hän ylös hevosen selkään.
Ellenin huulet vapisivat, hän etsi sanoja, vaan ei löytänyt muuta kuin: Västäräkki! Sen perästä ovi suljettiin asia-miehen jälkeen. Ikkunasta näki Ellen hänen käyvän ohitse. Vieläpä seisattui hän ja sytytti sikarinkin itselleen pihalla. Vihdoin viimeinkin oli hän ulkona portista. Ellen istui tuolille. Nyt kun tuo mies oli poissa, vapisivat Ellenin polvet. Tämmöistä ei hän vielä ollut kokenut.
Niin minä lähden, lausui Henrik samalla hiljaisella hajamielisellä tavalla, nähtävästi huomaamatta Ellenin mielen tilaa. Minun täytyy lähteä pois täältä. Tämä viimeinen yö oli minulle liiaksi! Ellen istui taas ja rupesi uudestaan työhön. Henrik seisoi ja katseli kuinka palot ja herneet putosivat vatiin. Hän hymyili: Sinä olet minua väkevämpi Ellen. Minulle oli tuo tapaus liiaksi.