Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 9. marraskuuta 2025


Edvard IV, urhoollinen ja voittoisa kuningas, joka itse oli ottanut osaa kymmeneen taisteluun, istui nyt lujasti Englannin valtaistuimella ja oli Burgundin herttuan puolison veli.

Ranska ja Burgundi olivat niin likeisessä yhteydessä keskenään, että useimmilla Burgundin aatelisherroista oli jonkunlaisia toiveita tai jo voimassa olevia etuja Ranskassa, joita Ludvigin suosio saattoi edistää ja hänen epäsuosionsa haitata.

He eivät olleet Sveitsiläisiä nuo; heidän sotahuutonsa ainakin oli toisenlainen. Joka iskulla, jonka löivät, tämä huusi: Gent! tuo: Dinant! kolmas: Nesle! neljäs: Lüttich! Burgundin herttua oli kuullut nuo sanat. Hän palasi telttaansa, möristen aivan raivoissaan: "Taaskin ne samat! taaskin nuo kostajahahmot! Voi! minä olen kirottu. Kun viime kerran kuljin Dijon'in läpi, satoi selvään verta!"

Asukasten asema kävi yhä epätoivoisemmaksi. He tekivät kokeen voittaakseen puolelleen Burgundin herttuan, mutta tämä osottautui yleensä uskolliseksi Englannille, vaikka hän samalla piti silmällä myöskin omia etujaan. Turhaan odottivat he apua »le roi de Bourges'ilta», kuten Kaarle VII: pilkallisesti kutsuttiin. Tämä tuntui välinpitämättömämmältä kuin koskaan ennen.

Ja mitä viiniin tulee, niin te tiedätte hyvin siitä olevan vanhan kiistan ja kilvan Burgundin ja Ranskan välillä, jonka kuitenkin tässä nyt heti sovitamme; minä juon teidän terveydeksenne Burgundin viiniä, ja te, herra kreivi, saatte juoda minun maljani sampanjassa. »Nyt, herra kreivi, minä juon jalon Burgundin herttuan, meidän ystävällisen ja suosiollisen serkkumme maljan!

Vielä viimeisen kerran, ennenkuin ryhdymme taisteluun, pyydämme teiltä rauhaa." "Rauhaa!" herttua mörähti, pilkanhymy huulillansa. "Serkkuni Ranskassa neuvoo minulle samaa. Olisipa se kaunis kunnia, jos nähtäisiin minun myöntyvän." "Burgundin herttua," Franckli jatkoi, "vihollinen, jonka voittaminen teille suurimman kunnian tuottaisi, olette itse.

He tekivät uuden sopimuksen Burgundin herttuan kanssa, jonka mukaan tämän piti saada Champagne omakseen, jos hän vain voisi valloittaa sen takaisin ranskalaisilta. Hän rupesikin piirittämään sen kaupunkeja, ja menestys seurasi hänen aseitaan.

BURGUND. Suuri Lear, Se osuus antakaa, mink' ehdotitte, Niin tässä Cordelian käteen tartun Burgundin herttuattarena. LEAR. En mitään: sen jo vannoin; siinä pysyn. BURGUND. Ma surkuttelen, että isän kato Toi miehen kadon teille. CORDELIA. Rauhaan jääkää! Kosk' on vaan rikkauksihin hän rakas. En vaimoks mene hälle.

Mutta paljoa pelottavampi oli vielä Burgundin herttuan yhä paisuva valta, hän kun siihen aikaan oli Euroopan mahtavimpia hallitsijoita, jonka herttuakunnan arvoa hänen riippuvaisuutensa Ranskan kruunusta ei suurestikaan alentanut.

Kuulkaahan, kumppani kullat», viini oli jo tehnyt hänet puheliaaksi »olettehan te kaikki Ranskan kruunun uskollisia palvelijoita miksi en siis teille kertoisi, että tänne on saapunut Burgundin herttua Kaarlelta lähettiläs, jonka sanoma on ilkeänlaatuinen

Päivän Sana

raudalla

Muut Etsivät