Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. syyskuuta 2025
"Te olette syntynyt Toukokuussa kukkaisten kanssa." "Parhaimmat kaikista kukista syntyvät ennen Toukokuuta orvokit." "Mutta ne syntyvät siimeksessä ja rakastavat sitä. Toukokuun lapsena te varmaankin rakastatte aurinkoa!" "Minä rakastan aurinkoa se ei milloinkaan ole liian loistava tai kuuma minulle. Mutta minä en luule että synnyin auringonpaisteessa, vaikka olen Toukokuussa syntynyt.
Crupp'ia ylös maan uumenista, kun tarvitsin häntä ja hän katsoi hyväksi tulla. Kaikki tämä oli, sanon, ihmeen ihanaa; mutta minun täytyy myöskin tunnustaa, että löytyi aikoja, jolloin se oli kovasti ikävää. Se oli ihanaa aamuisin, erittäinkin kauniina aamuina. Se näytti sangen vilppaalta, vapaalta elämältä päivän valossa, vielä vilppaammalta ja vapaammalta auringonpaisteessa.
Hän syöksyi näiden myrskyisäin ajatustensa valtaamana niin rajusti mäntyjen kimppuun, jotta oksat sinkoilivat hänen ympärillään. Auringonpaisteessa tuli viimein hänelle niin kuuma, että hän heitti kirveen olalleen ja meni sisään. Katrina hyvin innoissaan puheli hänelle.
Kaukana taivaankannella, niin korkealla että silmä tuskin kantoi sinne, lenteli kotkia etelään päin, jossa neljänkymmenen peninkulman alalla oli hävitetty neekerikyliä, ja jossa kaksisataa mustaa ruumista makasi auringonpaisteessa. Erään korkean, monihaaraisen puuryhmän alla, ruohon ja matalain pensaiden seassa, melkein täydellisesti kuivaneen virran rannalla oli pienoinen leiri.
Hänen kasvoissaan kuvautui kaunis, kiinteä vakavuus, jota en uskaltanut häiritä. "Kun Em'ly oli lapsi", lausui hän, nostaen ylös päätänsä heti, kuin olimme jääneet kahden kesken, "oli hänen usein tapa puhua minulle merestä ja niistä rannikoista, joissa meri oli tumman sininen ja aina kimalteli auringonpaisteessa.
He ovat herjenneet sanomasta minulle: "odottakaat vielä muutamia päiviä". Minä olen ruvennut hämärästi pelkäämään, ettei se päivä koskaan enää koita, jona saan nähdä vaimo-lapsukaiseni juoksentelevan auringonpaisteessa vanhan ystävänsä Jip'in kanssa. Jip on, niinkuin yht'äkkiä, käynyt kovin vanhaksi.
Se ei ollut katkeamatonta ajatuksenjuoksua, selvää rukousta; koko sydämeni lepäsi hiljaa Jumalan edessä niinkuin maa auringonpaisteessa, tuntien kuitenkin Jumalan läsnä-olon, niinkuin lapsi tuntee äitinsä hymyä; mutta sillä hetkellä minä en pyytänyt mitään, en kaivannut mitään, en tahtonut mitään se oli hiljaista, häiritsemätöntä lepoa rakkaudessa.
Hän kulki erään holvin kautta ja huomasi nyt olevansa toisessa, pylväskäytävien ympäröimässä puistossa. Hän tunsi sen Palais-Royal'iksi. Hän istuutui sinne tunniksi, pariksi, sillä kulkiessaan auringonpaisteessa oli hänen tullut kuuma.
Valkolakkeja kuohuili tuo pieni aukea tulvillaan, ja toisia kiiruhti kuin pulppuavia puron kuplia kaikilta haaroilta suureen vaahtoon yhtyäkseen. Luonto oli keväinen ja kaunis, katot kimmeltivät auringonpaisteessa, puut tekivät lehteä ja kaikkien kävelijäin rinnassa helotti tuoreita kukkasia.
Eikä niissä verkoissa pörise nyt edes kärpästä... Kylmyys lopetti taistelun mustan hämähäkin ja kärpäsen välillä ... taistelun, jossa iso ja väkevä syö huonompansa ... imee sen verta. Kummallista! Eikö Luontokaan, joka on niin kaunis ... kesällä, auringonpaisteessa ... eikö Luontokaan ole viaton? Uskovaiset sanovat, että ihmisen synti on luonnon turmellut... Pappien uskottelua!
Päivän Sana
Muut Etsivät