Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. marraskuuta 2025
Riennä, poika, kyllä minä seuraan jäljessä". Näin sanoen lähti vanha soturi astumaan.
Nousivat siitä kaikki miehet sillalle ja lähtivät verkalleen astumaan karkealla soralla peitettyä pihamaata pitkin maantien suuhun päin. Katselivat lauta-aidan yli postineidin kukkasmaata.
Konstantinoopelissa näin minä sulttaanin kerran lankkisaappaissa ja mustassa redingotessa, toisella kertaa taas Baïram'in kulkueessa timanteilla tähitettynä. Eräältä sikäläiseltä kaunottarelta, jonka tohvelille huomaamattomuudessani satuin astumaan, sain oikein aika korvapuustin ja liika nimekseni giauri. Muita suhteita turkkilaisiin kaunottariin ei minulla ollut.
Mitäkään vihollista laivaa me emme kuitenkaan saaneet käsiimme, kun ne purjehtivat paljon paremmin kuin meidän aluksemme ja yhtäkkiä olivat kadonneet näkyvistämme. Tämän ottelun perästä riensimme me astumaan maalle ja koetimme niin pian kuin suinkin saapua Martinian pääkaupungin edustalle.
Niinkuin kala, joka turhaan maalla on vettä haukotellut, veteen päästyään iloisena lähtee sitä piirtelemään, niin vei minutkin vieno länsi-tuuli mukanaan yhä kauemmas itää kohden. Jouduin viimein kauppatorille ja siitä rantaan. En tiedä itsekään, mikä siihen oli syynä, mutta jäätä pitkin minä vaan läksin Viaporia kohden astumaan.
Kaikki nuo, jotka vielä muutamia tunteja takaperin tuntuivat omaisilta ja rakkailta, näyttivät nyt kuolleilta ja luotaan karkottavilta. Hänelle kiertyi vedet silmiin. »Ei, eteenpäin minun täytyy, vaikka maailman loppuun!» Hän lähti taas astumaan. Mutta viima puski niin vihaisesti hänen ohuen vaatetuksensa läpi, että häntä värisytti. Niin hän pysähtyi ja jäi miettimään.
Siellä kävellessään sattui hän astumaan pensastossa jonkun pehmeän, liukkaan esineen päälle, josta hän livahti nurin. Kauhukseen huomasi hän herättäneensä unesta suuren käärmeen, joka sihisten näytti hänelle terävillä hampailla varustettua veripunaista kitaansa.
Kas, kuinka nämät vanhat, rakkaat laulut tulevat kielelleni, ja papit sanovat kuitenkin niiden olevan pakanallisia. Minä tulen uudestaan lapseksi, joka ei tiedä mitä hän tekee. Kas, näin se oli!" Ja nyt alkoi hän laulaa: "Mun sielun, kiitä Herra." Käymättä sisällä lähti Juho taasen kotio päin astumaan.
Yhdessä astuttiin siitä pihalle ja haasteltiin vielä muutama sana. Mutta sitten läksi naapurin isäntä astumaan ruispellonpientaretta kotiinsa, toinen tepasteli rantaan tervalastia katsomaan. Eihän sillä veneellä mitään hätää tyynellä, eikä ollut siihen vettäkään isosti tullut. Isäntä silmäsi järvelle. »Eipä näy vielä tulevaksi», tuumaili hän. Katseli taivaalle.
Mutta se häntä erittäinkin kummastutti, että kardinaali, vaikka hän piti tärkeänä, ett'ei tuo nuori mies pääsisi astumaan jalkaansa Englannin maalle, ei kumminkaan ollut saanut häntä matkalla otetuksi kiini.
Päivän Sana
Muut Etsivät