Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. marraskuuta 2025
Nyt riensivät ne kolme tai neljä upseeria, jotka olivat jääneet kasarmiin ja siten pelastuneet vangiksi joutumasta, varmoina siitä, että liittolaisten yritys oli mennyt myttyyn, ja valmiina poistamaan kaiken epäluulon itsestään, ensimmäisen hätämerkin kuultuaan kutsumaan sotajoukkoa aseisiin: joukko sotamiehiä oli jo kuitenkin käskyä odottamatta karannut vanginvartijain ja linnanpalvelijain avustamana tuntemattoman vihollisen kimppuun.
Ja ajattele mikä hävityksen kauhistus, mikä murhaaminen! Levollisna kyllä näkee sotamies kaatuvan viereisen toverinsa tanterella, vaan virtaa alas uipi porvarien, lasten, impien ruumiita sulle vastaan, niin että sinä seisot kauhun hyyssä, etkä enää tiedä, kenen asiaa puolustat, kun ne ikimenevät, joittenka vapauden puolesta sinä aseisiin tartut.
Ranska ei enään meistä ollut sankylottien ja gillotinin verinen maa, vaan sodan mahtava kuningatar, joka voitti kaikki, vaan jota vielä kovasti ahdistettiin, niin että sen hajalla olevat pojat kuulivat yhtämittaa kaikuvan korvissaan sen huudon: aseisiin! Ja tämä huuto minua houkutteli kanavan poikki.
Näihin kysymyksiin ei sotamies, joka oli Colkitton irlantilaisia, voinut päällikölleen antaa paljon selitystä. Montrose ei näin vaarallisella ajalla uskaltanut kieltää ketään pääsemästä luoksensa, jottei häneltä kenties jäisi jokin tärkeä sanoma kuulematta; hän käski siis koko vartijakunnan aseisiin, joka oli tarpeellinen varokeino, ja valmistausi vastaanottamaan ajattomia vieraitansa.
Se oli öljyä tuleen, raivo kiihtyi. Venäläiset ryntäsivät uudestaan, tunkivat joka haaralta kaupunkiin, joka puolustautui epätoivoisena. Ei pyydetty eikä suotu armoa. Kaikki, ukot, naiset ja lapset tarttuivat aseisiin. Asukkaat taistelivat pitkin katuja ja pihoja ja ampuivat katoilta. Veri juoksi virtana, ja viha, kauhu, tuska ja kuolemankamppaus täytti ilman kamalilla äänillään.
Joka nyt nostaa aseisiin quiritit, mietti Vinitius itsekseen, se varmaan lyö Neron ja saa pukeutua purppuraan. Minkätähden ei hän, Vinitius, voisi sitä tehdä?
"Pyrin kaihoten taisteluun goottien kansan puolesta. "Paluumatkalla kiihoitin kaikkialla miehet aseisiin. "Tapasin jo kolme suurta joukkoa matkalla Ravennaan. "Itse vien neljännen joukon uljaan kuninkaamme avuksi. "Silloin vihdoinkin lähdemme eteenpäin kreikkalaisia vastaan ja sitten: Kosto Napolin puolesta." Säihkyvin silmin hän kohotti keihästään hän oli uljaan näköinen.
Miesten siinä seisoskellessa ja jutellessa huomattiin keskipäivän aikaan useita savupatsaita kohoavan ilmaan likellä toisiaan etelässä päin. Savu oli oudon väristä, mustaa ja sinertävää. Miehet kalpenivat, sanoja vaihtamattakin ymmärrettiin, että parhaillaan oli taistelu käynnissä tuolla salon sydämessä. Pian tartuttiin aseisiin ja lähdettiin kiireesti taistelupaikkaa kohti.
Vanha akatemian kello lyö jo 1. Silloin kuuluu lyhyt komento: aseisiin! Ja aseiden tahdikkaan kalskeen kestäessä avautuu korkea kaksois-ovi: saapuu »runous, tiede ja taide.»
Julistuskirjassa, joka kajahteli kuin torventoitotukset, hän kutsui "Scipioiden pojat takaisin entisaikojen aseisiin", hän nimitti nuoret ylimykset katakombeista "roomalaisiksi ritareiksi" ja "sotatribuneiksi". Hän lupasi jokaiselle roomalaiselle, joka vapaaehtoisesti ilmoittautuisi, omista varoistaan yhtä suuren lisämäärän kuin ruhtinatar maksoi palkkaa.
Päivän Sana
Muut Etsivät