United States or Wallis and Futuna ? Vote for the TOP Country of the Week !
Saattavathan he ihan mielin määrin ampua meitä!" arveli Marks aristellen. "Narri," pilkkasi Loker, "miten arka sinä olet nahastasi! Luuletko sinä, että noilla neekereillä muka olisi kylliksi rohkeutta tehdä toden perästä vastarintaa?" "Mutta paha tapaus se sentään olisi", lausui nyt myöskin toinen oikeuden palvelija.
Tälläkin kertaa sai hän useita tuntia niitä ajaa, ennenkuin ne kaikki sai nuijituksi; hänellä oli pyssy muassaan, vaan ei halunnut ampua, sillä hän odotteli naarassutta, joka kuitenkaan ei tullut. Joulukuun lopulla vuonna 1830 tuli Heinäkangasta tervehtimään tuo lähes 80:nen vuoden vanha, kuuluisa hirvenhiihtäjä, susivouti Palm, joka asui Kokkilan kylässä Hauholla.
Sir Edwardissa oli tapahtunut kummallinen muutos; hän ei lukenut enää kirjojansa, tirkisti harvoin vaakunakirjaansa ja tarkasteli tuskin milloinkaan tuota korkeata sukulaistansa Englannin Kaarlo ensimäistä, vaikka se riippui hänen huoneensa seinällä kauniisti huolitellussa raamissaan; päin vastoin alkoi sir Edward kulkea ulkona, harjoitteli itseänsä ampumaan kuulia jäniksiin ja teiriin, siihen asti kun hän osasi ampua oikein, ja silloin tuli hän usein kotiin saaliinensa ja auttoi Laurin eukkoa laittamaan niistä ruokaa englantilaiseen tapaan.
Vihollisten puolisella rannalla syntyi rajaton hämminki ja melu. Yht'äkkiä paljastettiin ruotsalaisten rannalle kätketty patteri ja viidellä kanuunalla alettiin nyt kapean joen yli ampua liettualaisten hätääntyneitä laumoja. Tanssit ja leikit päättyivät sillä rannalla piankin yleiseen kauhistukseen.
Antaa tänne riksi lisää, Billy, niin saa tekin ampua vielä kerran." "Ei, vuoro on minun," sanoi Edwards; te olette jo saanut minun maksuni. Menkää pois tieltä ja antakaa minun koettaa onneani." "Se on vaan suotta menetettyä teidän rahanne, poika," sanoi Nahkasukka. "Kalkkunan pää ja kaula on kovin vaikea pilkku harjaantumattomalle kädelle ja hermottomalle olkapäälle.
"Olin puolitiessä Sää- ja Kangasjärvien välillä, kun huomasin koirain vainuavan jotakin otusta, ja aloin epäillä otson olevan lähistössä. Vaikka hämärä oli jo käsissä, päätin kuitenkin koettaa ampua sitä, jos se vain läheisyydessä oli. Sidoin koirat puuhun ja, Könnin pyssy valmiina tulta antamaan, hiivin yksinäni kontion jälkiä.
Jos ne siitä pelastuvat, ovat ne turvassa. Ylempänä ei ole enää solia, joissa niitä voisi väijyä. Oli jo ilta, vähää ennen angeluskellojen aikaa, jolloin ajon oli päättyminen ja jonka jälkeen ei kukaan enää saanut ampua. Oli viimeinen metsästyspäivä.
Heidän tyytyväisyytensä ja ilonsa ei siitä vähentynyt, että Mattu näytti sutta, jonka oli saanut pyydyksestä. Mattu kuitenkin arveli parhaaksi, että he ottaisivat pyydyksen pois, mutta koettaisivat sen sijaan ampua susia, sillä niitä oli joka yö käynyt haaskalla, mutta ne eivät menneet pyydykseen.
Käveltyämme vähän matkaa metsänrinnettä, rupesivat toverini käymään kovin rohkeiksi, varmaankin ryypyn vaikutuksesta. Yksi heistä jo halusi tarkastella lähemmin pyssyäni, jota varten hän jo ojensi kätensä sitä ottaakseen. Minä sen yrityksen heti keskeytin, sillä minä seisahdin, tempasin revolverini esille ja lupasin ampua, jos eivät antaisi tavaroitteni olla rauhassa.
Nyt hänen poissa ollessaan saavat nuo mustat roistot myös uutta urhoollisuutta; meidän täytyy siis vielä ampua muutamia niistä, ennenkun ne meidät rauhaan jättävät." "Meidän täytyy murtaida läpi", vastasi kapteeni; "minä kuulin Helenan äänen tuolta pensaiden seasta, ja tahdon vapauttaa hänen taikka kuolla."