United States or South Sudan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sitte alkoi Amadeus soittaa, ja vanha klaveri järähteli hänen voimakkaissa käsissänsä; ihmeen ihanat sävelet tuudittelivat Violettan ja hänen isänsä sielut suloisiin unelmiin. Illan tultua mentiin puutarhaan ja poika juoksi kilpaa Violettan kanssa; he viskelivät toisiinsa kukkasia ja ruusunlehtiä ja pilailivat, kuin kaksi lasta, kielevän kottaraisen kanssa.
Kun hänen olisi pitänyt niittää rakkautta, sai hän usein sen sijaan vastaanottaa kiittämättömyyttä, jopa vihaakin. Mutta jälkimailma on tietänyt paremmin kunnioittaa tämän hallitsijan muistoa ja on hänessä nähnyt valistuksen ja edistyksen jalon sankarin. Mozart. Ainoastaan harvat taidemiehet ovat luoneet niin oivallisia teoksia musiikin alalla kuin Wolfgang Amadeus Mozart.
Kuinka iloitsikaan lukkari ukko, kun tuon nuoren miehen taas näki! Hän veti hänet salamielisesti tupaseensa, avasi vanhan kaapin, ja Amadeus näki hämmästyneenä edessään aarteen parhaita Bachin, Händelin, Palestrinan, Pergolesen ja monen muun teoksia. Haydn ukolta oli siinä muutamia messuja; kukin teos oli sievästi sidottuna ja niskassa loisti kultakirjaimilla säveltäjän nimi ja syntymävuosi.
Kanttori heilutti päätänsä naurahdellen; mutta Amadeus jätti joutuisaan hyvästi, vaikka tuskin tuntiakaan oli siellä ollut ja aurinko vielä oli korkealla.
Amadeus selaili oikein onnellisen näköisenä niitä paksuja niteitä, tunsi ja tiesi kaikki varsin hyvin, kanttorin suurimmaksi ihmeeksi, puheli kaikista niin ihmeellisen ymmärtäväisesti ja selkeästi, ja innostuksen kirkkaus loisti hänen kasvoistansa.
Kesä kului, mutta ei ainoatakaan viikkoa, jolloin ei Amadeus kaupungista tullut laulamaan Violettan kanssa sillä tämä lauloi suloisella, koristelemattomalla äänellä kaikenlaisia vanhoja lauluja sekä haastelemaan vanhan kanttorin kanssa Sebastian Bachista ja kertoelemaan Haydn ukosta.
Kuun ja tähtien valossa sanoivat he jäähyväiset toisillensa; silloin vasta vilpittömän vanhuksen mieleen juolahti kysyä nuoren vieraansa nimeä. "Nimeni on Amadeus", vastasi tämä, "ja minä olen hyvin usein takaisin tuleva." "Tehkää niin!" nauroi kanttori ja pudisti hänen kättänsä, "sitten saatte myös nähdä nuottikokoelmani, oikean aarreaitan, sen mä sanon!"
Amadeus kertoi Violettalle, kuinka paljon hän siitä linnusta piti ja ett'ei hän siitä koskaan erkanisi. Hänen äiti vainajansa oli sen kasvattanut ja hänelle lahjoittanut, ja nyt se oli yöt päivät hänen kumppaninansa, laskeutui iltasella isäntänsä päänaluselle, käänsi päänsä siiven alle ja nukkui seuraavaan aamuun.