Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. kesäkuuta 2025
Silloin sanoi Matti: "Kuuleppas, Aleksanteri, etkös sinä häpee, sinä olet nyt kunnankirjuri, ja julkeet tuolla tavalla käyttää itseäs." "Minä olen tässä omilla rahoillani ja teen mitä tahdon," vastasi Aleksanteri, "eikä tässä yhteisessä paikassa tarvita mitään saarnaa." Murinaa alkoi kuulua. "Vaiti," huusi Matti, "ei tämän takeen saa riidellä, tästä vähällä päästään.
Suokoon luoja, että ne todella olisivat sanomattoman hartaita! kuiskasi hänen ylhäisyytensä Ekebladh vierustoverinsa tohtorin korvaan, mutta puhuja jatkoi: Pakanallinen Diogenes rakastakoon vain auringon paistetta enemmän kuin Aleksanteri suuren varjoa.
Linköpingin mainio pispa Hemming Gadd ja eräs Turun kaniikki Henrikki Wenne kiirehtivät Romaan, missä silloin paavi Aleksanteri VI istui kristikuntaa hallitsemassa.
Pitkäaikainen ulkoasiainministeri ruhtinas Aleksanteri Gortshakov, 1856-1882, jonka turhamaisuutta ja puheliaisuutta ikä arveluttavalla tavalla oli lisännyt, sai 84-vuotiaana 3 p. huhtik. 1882 kunniakkaan eronsa. Aleksanteri III otti ulkopolitiikan johdon omaan käteensä. Osoitustensa toimeenpanijaksi hän valitsi Gortshakovin apulaisen, Nikolai v.
Hengenvoimaa luonto oli kieltänyt Aleksanteri III:lta, mutta suoruus, velvollisuudentunto, rehellinen tahto tehdä Venäjän hyväksi parhaansa Jumalan hänelle määräämällä paikalla olivat uuden hallitsijan tunnusmerkkejä.
Aatelistonjohtaja oli vapaamielinen ihminen ja taisteli muutamien hengenheimolaistensa kanssa Aleksanteri III:n aikana syntynyttä taantumista vastaan. Hän otti koko sielullaan osaa tähän asiaan eikä tiennyt mitään onnettomista perhesuhteistaan.
Loris-Melikovin lyhyellä uudistuskaudella ei ollut mitään merkitystä talouspolitiikalle. Aleksanteri III:n noustessa valtaistuimelle sisäpolitiikan suunnan horjuminen lakkasi.
Sillävälin kuin Aleksanteri III päättämättömänä horjui sinne tänne, alkoi kulissien takana ja julkisuudessa innokas taistelu valtiosäännön puolesta ja sitä vastaan.
Sen ohessa maakuntapäivät hoitaisivat paikallisen lainsäädännön, mikä oli edellytettynä jo siinä valtiosääntöehdotuksessa, jonka Novosiltsev 1819 Aleksanteri I:n toimesta oli valmistanut. Tsaarille oli myönnetty vain väliaikainen veto-oikeus.
Englantilaisen uhkaavasta puhetavasta säikähtyneenä Giers riensi tsaarin luokse ja ilmoitti: "Komarov on heti kutsuttava takaisin, se on Englannin muodollinen vaatimus." Mutta silloin Aleksanteri III kuohahti vihasta ja iskien mahtavan nyrkkinsä erääseen pöytään, joka meni kappaleiksi, jyrähti ministerilleen: "Ketä te palvelette, minua vaiko Englantia?
Päivän Sana
Muut Etsivät