Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 22. kesäkuuta 2025


»Ei minun läsnäoloni lisää arvoa eikä poissaoloni sitä vähennä.» »Mutta ajatelkaahan toki, Viioska. Jos teidän juhlastanne olisi ollut poissa ilman mitään syytä joku henkilö, jota te arvossa piditte, niin miltä olisi tuntunut? Eiköhän olisi ikävälle tuntunut ja mieltänne pahoittanut

Ajatelkaahan nyt itse, herra von Weissenbach, miten katkeraa minusta täytyy teidän äskeisen moitteenne olla.

Kun heitä oli tervehditty kummastuksen huudahduksilla, kirosivat he tyhmää päähänpistoaan, joka oli saanut heidät lähtemään Pariisista tällaisella ilmalla. "Ajatelkaahan", sanoi Beauchêne Mathieulle, "me emme ole nähneet ainoatakaan sorsaa. Ilma on luultavasti liian kylmä niillekin.

Ja ajatelkaahan, että hän on meidän kiitetyssä yhteiskunnassamme hyödyllinen hammasratas, ja minä tulen luultavasti hyvin iloiseksi, jos voin valita yhden niistä imettäjistä, joita hän on tuonut tänne!" Mutta nyt käski rouva Broquette rakastettavalla tavallaan heidän tulemaan konttooriin.

»Pariisi on sentään ihana kaupunki», virkkoi Illyrian kuningas Kristian puhaltaen savupilven ulos hämärään... »Ilma ei tunnu täällä samalta kuin muualla ... siinä on jotakin juovuttavaa ja huumaavaa... Ajatelkaahan, että Laibachissa on tällä tunnilla jo kaikki talot suljetut, pimeät ... nukuksissa...» Sitten lisäsi hän iloisesti: »Ah, rakas ajutanttini, toivon pian saavani tutustua Pariisin huvituksiin!... Sinä näytät ne jo tuntevan ja olleen mukana, sinä...»

Ajatelkaahan, minä sain hetki sitten sattumalta tietää onnettomuudesta. Ja sellainen onni sitten, tyttäreni olivat jo puetut ja minä pukeuduin parhaallaan mennäkseni vihkiäisiin ... ystävämme Santerren orpana menee naimisiin erään diplomaatin kanssa. Tätä tilaisuutta varten olin varannut koko aamupäiväni.

Hän katseli ympärilleen ylpeästi hymyillen ja painosti erityisesti viimeistä sanaa, jota hän nähtävästi erityisellä mielihyvällä käytti. "2,000:lla kruunulla vuodessa!" sanoi rouva Hjort, huoaten yhtä merkitsevästi kuin äskenkin. "No se nyt ei liene vaikeata! Minusta on 2,000 kruunua koko omaisuus! Ajatelkaahan, miten monta viitosta ja kymmenlappua siinä on!"

"Se ei minua liikuta!" keskeytti Lisbet, "en siedä Darwinia ... ajatelkaahan, jos minä nyt ... jos nyt joudun naimisiin, ja minun lapsi parkani saavat samanlaisen nenän kuin minäkin saavat kärsiä yhtä paljon kuin minäkin..." "Mutta eihän ole sanottu, että käy niin", lohdutti Dora, "eikös hänellä ole kaunis nenä?" "On kyllä erinomainen!

Niinhän se on, että taloihin sitä sentään niitten savotan miesten täytyy turvautua... Ajatelkaahan, eiköhän nekin Siuruankyläläiset vielä kerran turvaudu taloihin, ne jotka nyt taloistaan jouduttautuvat irtolaisiksi. Nuori väki kuuluu kaikki lähtevän Amerikkaan, kun siellä on nyt niin hyvä aika; vanhimmat kaljupäät nuo jäänevät tänne. Se lieneekin parasta.

"Ajatelkaahan, vasta eilen illalla saimme me tietää, että te olette jo täällä. Emme me odottaneet teitä ennenkuin kahdeksan päivän kuluttua. Kun me kulimme tästä sivuitse, emme voineet vastustaa halua pistäytyä sisälle kuulemaan, miten voitte ... annattehan te anteeksi, eikö totta?"

Päivän Sana

väki-joukossa

Muut Etsivät