Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. toukokuuta 2025
Koetan näiden pikakuvien kautta osoittaa, mitä teitä kirjallisuutemme yllämainittuna ajanjaksona on kulkenut ja mistä aineksista se tällä hetkellä on kokoonpantu. Tätä tarkoitusta varten taas on välttämätöntä alituisesti ja yht'aikaa pitää silmällä noita kaiken kirjallisen toiminnan kolmea suurta alkutekijää: ajanhenkeä, kansanhenkeä ja kunkin kirjailija-yksilön erikoista luonteenomaisuutta.
Mutta on huomattava ensinnäkin, että nämä tulokkaat ovat saapuneet maahamme varsin pitkänä, useamman vuosisadan kestävänä ajanjaksona, että ne eivät koskaan ole saapuneet niin tiheinä ryhminä, että ne hetkellisestikään olisivat saavuttaneet henkisesti vallitsevaa asemaa yhteiskunnassamme, vaan että ne ovat saapuneet siten yksitellen, tilapäisesti ja vähitellen, että kunakin ajankohtana uudet suvut aina täydellisesti ovat ennättäneet sulautua jo olevan kansallisen ympäristön pohjalle, naturaliseerautua historiallisesti ja kansallisesti suomalaiseen sivistyskehään tuoden ainoastaan uusia aineksia, uutta kehitysvirikettä siihen, verestäen sitä, mutta mitenkään ratkaisevammasti sen sisäistä suuntaa ja laatua muuttamatta.
V. 1892 hän julkaisi "Das Maschinenalter" nimisen teoksensa, missä hän antaa läpileikkauksen kaikista sen ajan ilmiöistä ja arvostelee niitä, varsinkin kaikkea mikä niissä on vanhojen ennakkoluulojen kahlehtimaa, kuluneen tavan noudattamista ja epävanhurskasta hyvinkin ankarasti. Muutamia vuosia myöhemmin tapasin B. v. S:n uudelleen, hyvinkin kohtalokkaana ajanjaksona.
Sinä ajanjaksona, 1840 1850, josta nyt kerron, käsitti kaupunki jo, vaikkapa siinä ei asukkaita ollutkaan kuin noin 17,000 henkeä, suurimman osan »kaupungin lukkojen» eli tulliporttien välisestä alueesta. Kaikesta tosin voi huomata, että kaupunki oli nuori, mutta Hietalahdesta Elisabetintorille, Turun kasarmeilta Kaivopuistoon ja Punavuorille asti oli se jo täyteen rakennettu.
Ei tunnu mahdottomalta, että jos olisi olemassa järjellisiä olentoja, joiden elämällä olisi sellainen intensiteetti, että se kuluisi loppuun yhden meikäläisen vuorokauden kuluessa, he pitäisivät tätä suunnattomasti paljon pitempänä ajanjaksona kuin me, että he esim. eivät missään tapauksessa käyttäisi sitä ajan yksikkönä.
Ei ole tosin kysymystä siitä, että tämä lisä hänen elämäkertaansa loisi jotakin uutta valaistusta hänen runouteensa kuten tapahtui, kun vihdoinkin uskallettiin ilmaista, mitä oli liikkunut sisimmällä Tegnérin tunne-elämässä; korkeintaan antaa se taustan hänen tuotannolleen eräänä määrättynä ajanjaksona.
Päivän Sana
Muut Etsivät