Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. heinäkuuta 2025
Sillä tavoin hynttyytettyään jonkun matkaa tyyntyivätkin lapset, ettei kuin silloin tällöin kuului joku nikonsekainen nyyhkytys jostakin ryysyläjästä. Tytöt saivat nyt aikaa puhella keskenään. Aaposta oli puhe. Miten hän oli kaunis niin sievässä puvussa... Mahtoi hänellä olla hauska ... Ja saunassa kertoivat tytöt vanhemmille että he olivat nähneet Aapon Montinilla.
Elsa ihmetteli, kun hän ei Aaposta puhunut sanaakaan. Ja kun Liisa jotakin ivansekaista Aaposta lausui Huldan puolustukseksi, niin puolusti Mari tiukasti Aappoa. »No, Jorikinhan se on kihloissa!» sanoi Mari yht'äkkiä. »Onko?» kysäsi Elsa kiihkeästi. »Etkö sinä sitä ole kuullut?
Jos osaisi aukaista tuon ikkunan, niin hyppäisi siitä kartanolle. ... Mutta jos on portti kiinni? Pääseehän aidan yli. Olihan kartanolla päivällä pienet tikapuut. Ne nostaa aitaa vasten... Aaposta tuntui jo hauskalle, kun ajatteli tulevansa kotikartanolle. Ja koputtaa tallin ovelle... Tai hän ei koputakaan.
Ja selittivät he kaikki mitä olivat kerenneet Aaposta huomata ja minkälaista oli siellä, jossa Aappo oli. Kaikki olivat niin iloissaan, vanhemmat tietysti enin, kun ei vain Vimpari kaikkein enin. Hän ainakin hymyili koko voimallaan tyttöjen kertoessa ja katsoi aina vähän päästä vaimoaan sillä katseella, että: kuule äiti, kuuletko äiti!
Päivän Sana
Muut Etsivät