Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. toukokuuta 2025
Sittemmin lakastui hänen palava intonsa isänmaan kirjallisuuden hyödyttämiseksi kirjain toimittamisella. V. 1844 toimitti hän kuitenki vielä kaksi teosta julkisuuteen, nim. »Lauseita» ja »Sananlaskun koetuksia ja Runontähteitä». Kuollessansa likemmä 74 vuoden ijässä, Jäi hänelle vaan yksi poika perilliseksi.
Utdrag af Stjermans Bibliotheca Svio-Gothica, 6:te tomen, innehållande Finlandia Litterata, Suomi 1844; Calonii relation om Åbo Academi 1783, Suomi 1845. *Rein, G.*: on tutkinut ja kirjoittanut enemmän Suomen historiaan ja tilastoon kuuluvia aineita, vaan on antanut valaisevia lisiä kirjallishistoriallemmekin.
Tullen, mennen tiedä ties, ostain, myyden ole mies. Tiedä ties, ole mies. Jak. Juteini. Wiipurissa. 1844. N:o 22. Mainioita Suomessa. Jak. Juteini. Wiipurissa. 1844. Suomen Puku. Wiipurin pamaus 1495. Nuija-Sota Suomesssa 1597. Kukin 1/2 a. 8. Jak. Juteinin Kirjoja. Ensimmäinen Osa.
Sillä nämä v. 1844 painetut »Runon Tähteet» olivatkin oikeita »runontähteitä», runopätkiä, jotka olivat ainoastaan muutaman säkeen pituisia muodostaen tosin kokonaisuuden, pienen runon, mutta pienen pienen ja varustetut alku- ja toiset loppusoinnullakin. Niiden lukumäärä oli voipi huoleti sanoa! suunnattoman suuri; sillä se lähentelee 600. Milt'ei muuntamatta ovat ne myös painetut v. 1858.
Oli tosin toinenkin tie avoinna lähteä matkalle, nimittäin Ahvenanmaan kautta Grisslehamniin pienessä avonaisessa postivenheessä, mutta tämä matka oli niin pitkällinen, vaivaloinen ja vaarallinen, että sitä vain suurimmassa hätätilassa käytettiin. Kesäisin asuivat vanhempani aina maatilallaan, Björkbodassa, jonne he isäni otettua vuonna 1844 eron senaatista sittemmin kokonaan muuttivat.
Sillä aika on suomenkielisen draaman kehityksessä porvarillisen seuranäytelmän, samoin kuin se on suorasanaisen kertomuksen alalla kepeän, kansanomaisen juttuamisen. Ajan kirjalliset viivat sattuvat tässäkin merkillisesti yhteen: Juho Reijonen ja Robert Kiljander lyövät kättä toisilleen. s. 19/3 1844 k. 12/5 1897.
Mutta kotimaahan palattuansa, hänen ei onnistunut saada vakinaista paikkaa yliopistossa; hän tuli sen sijaan Kuopion korkeamman alkeiskoulun rehtoriksi. Sen ohessa toimitti hän alusta vuotta 1844 suomalaista lehteä Maamiehen ystävä.
P. S. Vain onko kirjassa Suomi 1844 kaikki, mitä tiedät Wienan puolimaisista hautamättäistä? Kuinkas Sipirian ja Altain kansat omilla kielillänsä nimittävät sitä vanhaa kansaa Чуд
Kuu suomalaisen kansallishengen toinen heräys tapahtui, tarttui Juteinikin kynään sen valtaamana, kuten kirjotus »Pari sanaa suomeksi 1844» todistaa. Kirjotus on siksi merkillinen, että kannattaa siihen tutustua.
E. Lönnrotin kirjoitusta: Muukalaisuudesta suomessa, aikakirjassa Suomi, 1844; G. A. Avellanin kirjoituksia 1850 ja 1853 Suomessa; niinmyös sanomalehteä Mnemosyne, Turun Viikkosanomain ensimäisiä vuosikertoja, Litteraturbladia ja Suometarta. Vuosikerrat ja n:rot hakekoon halullinen itse, sillä kun ne kaikki eivät ole käsilläni, en muista niitä tarkalleen.
Päivän Sana
Muut Etsivät