Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. marraskuuta 2025
Jeanne siitä vihastui, itki ja rukoili, mutta hänen pyyntöjään ei otettu kuuleviin korviin. Poika vietiin joka ilta imettäjän viereen, ja joka yö nousi äiti vuoteestaan ja meni paljain jaloin painamaan korvansa avaimenreiän kohdalle kuunnellakseen, nukkuiko lapsi rauhallisesti, eikö hän ollut herännyt ja eikö tarvinnut jotakin.
Jonkun verran levottomaksi näytti hän tulevan siitä salaperäisestä kirjeestä salainen kirje kauppa-asioista, jolla ei ole mitään merkitystä. Niin minäkin ajattelin. Mikä yö, mikä hirvittävä yö, rakas tohtori. Kenties lapsi voidaan vielä pelastaa, äiti on mennyttä. Lääkäri ja apteekkarin rouva ovat samalla kiiruhtaneet makuuhuoneeseen. Elämä ilman häntä! Sinä taivaassa tuomitset kuitenkin oikein!
Kunkin köynnöksen tukena on pienoinen keppi, johon se on varovasti sidottu. Kepin ympäristö, josta köynnös mehunsa imee, on kuin kukka-astia, sulin käsin ruopoteltu ja kouhoteltu tai se on kuin rakkaan, nukkuvan lapsen vuode, jota hellä äiti vähän väliä käy katsomassa ja laittamassa. Puhuttelemme vanhaa äijää, joka parhaillaan keppien ja köynnösten välissä hääriskelee. Hänenkö on tämä rinne tässä?
Niillä mahtoi olla hauskaa noilla linnuilla. »Niin on kaikilla luoduilla. Ihminen vain syntisyydellään turmelee elämänilonsa», selitti äiti. Elsa ymmärsi sen niin, että huonot ihmiset turmelivat ilonsa, vaan kaikilla muilla oli hauskaa niinkuin noilla lintusilla.
Bertelsköldistä tuntui niinkuin hänen hyvä hengettärensä olisi tullut kuin tähti tuikahtaen niiden synkeiden pilvien raosta, jotka estivät hänet tulevaisuuttaan näkemästä. Kreetako se on? sanoi hän raukeasti. Mene iloiseen kotiisi jälleen; minun ovat kaikki hyljänneet, suruni minulle vain enää seuraa pitää! Sanoinhan: mene kotiisi äiti parka.
Palavalla puikolla sytytti hän sitten tuon pehkukasan, sanoen: Täytyy tehdä ilotulitus ja huvitella itseäni, sillä välin kuin isä ja äiti ovat rovastia suremassa, kosk'en minä sinne päässyt, jonne kaikki kerjäläisetkin ovat menneet. Pian on koko pehkukasa tulen vallassa. Jaakko sieppaa aidasta seipään kappaleen ja hämmentää sillä nuotiota.
Anna jutteli nyt mitä hänen ja isänsä välillä oli tapahtunut, ja äiti jo aikaa tietäin hänen Kustaata rakastavan koitti lohduttaa häntä, vakuuttain Kustaan puolta pitävänsä.
Neitsy Maaria emonen, Rakas äiti armollinen, Pian juoksi matkat pitkät, Vähelen välit samosi, Koprin helmansa kokosi, Käsin kääri vaattehensa, Rotkot nousi, vaarat vaipui, Kaikki sai matkat tasaiset.
Että äiti torui poikaa, on luonnollista, semmenkin kun hän takaisin tulleista rahoista tädin avulla ymmärsi, että poika oli saanut kokonaisen riksin.
Hän oli asettanut sisarten ihailtavaksi hameita, puseroita, pitsejä, kaulanauhoja, kenkiä, rintasolkia, vaaleanharmaan "saketin" sekä valkoisen leveälierisen olkihatun, joka oli vihreitä lehtiä, kirsimarjaterttuja ja omenankukkia täynnä. Mutta äiti sanoi: "kylläpä täytyy olla suuri palkka, jotta voisi ostaa tuollaisia vaatteita ja noin paljon sitten! Tuohon koreuteenhan ne rahat ovat menneet."
Päivän Sana
Muut Etsivät